Julkaistu

Itämeren rantavaltioilta puuttuvat yhä työkalut tulokselliseen merialueiden suojeluun

WWF:n kolmas Itämeri-barometri paljastaa, että Itämeren mailta puuttuvat edelleen yhdennetyn merialueiden käytön ja hoidon systemaattiset suunnitelmat. Myös suunnitelmien toteuttamiseen vaadittavat hallinnolliset rakenteet puuttuvat. Molemmat ovat kuitenkin välttämättömiä Itämeren tuloksellisessa suojelussa. Mikään maa ei saanut WWF:n vertailussa A-luokan tulosta. Saksa vei kärkipaikan ja Suomi sijoittui samalle viivalle Ruotsin, Tanskan ja Puolan kanssa.

WWF:n vuoden 2009 Itämeribarometri tarkastelee, onko Itämeren rantavaltiolla suunnitelma Itämeren ja sen tarjoamien resurssien yhdennetystä käytöstä ja hoidosta. Barometrissa selvitetään myös, mitkä valtiot ovat ottaneet ensi askeleensa kokonaisvaltaisessa merialueiden käytössä ja hoidossa, jonka perustana on ekosysteemi.

”Yhdennettyä merenkäytön suunnittelua on esimerkiksi se, mitä sovimme rannikon tuulivoimalapuistojen sijoittamisesta suhteessa suojelualueisiin, kalastusalueisiin ja merenkulun väyliin, tai millä alueilla pohjan soravaroja voi hyödyntää niin että luontoarvot eivät kärsi. Jotta asioiden hallinnointi sujuisi ja päätöksentekoprosessit olisivat mahdollisia, hallinnon rakenteita tulee uudistaa”, kertoo WWF Suomen meriohjelman päällikkö, FT Anita Mäkinen.

Yksikään Itämeren rantavaltio ei päässyt barometrissa parhaaseen A-luokkaan. Saksa saavutti toiseksi parhaan arvosanan B, koska se on muita maita edellä omien merialueidensa aluesuunnittelussa. Suomi, Ruotsi, Tanska ja Puola saivat arvosanaksi C:n. Näissä maissa otetaan parhaillaan ensimmäisiä askeleita merialueiden yhdennetyn käytön ja hoidon edistämiseksi. D-sijalle jäivät Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä, sillä yhdessäkään näistä maista ei näy orastaviakaan merkkejä yhdennetystä merialueiden käytöstä ja hoidosta.

Myös rantavaltioiden yhteistyö Itämeren hyväksi on barometrin mukaan edelleen lapsenkengissä. EU:n Itämeristrategia luo kuitenkin mahdollisuudet parempaan yhteistyöhön. Itämeren tilaan vaikuttavaa toimintaa säädellään lukuisin kansainvälisin ja kansallisin säännöksin, joita valvoo useista eri viranomaisista koostuva hallinnollinen tilkkutäkki. Barometri osoittaa, että valtioiden suhde Itämereen vaihtelee huomattavasti eri maissa.

”Itämeri on yksi maailman uhatuimmista meristä. Keskeinen ongelma on, että Itämeri nähdään kaikille vapaana temmellyskenttänä”, Mäkinen sanoo. ”Ekologisesti arvioiden Itämeren kaltaista pientä merta ei voi kohdella vain kansallisten merialueiden kokoelmana. Itämeren eri alueet muodostavat yhtenäisen ekosysteemin, ja siksi mertamme tulee myös käyttää ja hoitaa kokonaisuutena. Meren pelastaminen tuleville sukupolville vaatii kokonaisvaltaista yhteistyötä, joka ylittää sekä kansalliset että hallintosektoreiden rajat.”

Lisätietoja

meriohjelman päällikkö, FT Anita Mäkinen, WWF Suomi, 040 5271425 (Tukholmassa)

WWF:n Itämeribarometri 2009 (pdf, englanniksi): http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/balticseascorecard2009.pdf

www.wwf.fi/itameri

Taustatietoa toimittajille

WWF:n Itämeribarometri 2009 – The 2009 Baltic Sea Scorecard

WWF ja sen sisarjärjestöt Itämeren alueella julkaisevat Itämeribarometrin nyt kolmatta kertaa. Selvityksessä arvioidaan, miten hyvin Itämeren yhdeksän rantavaltiota ovat onnistuneet Itämeren suojelemisessa ja sen herkän ekosysteemin tervehdyttämisessä. Vuonna 2007 selvitys keskittyi siihen, miten maat olivat ratifioineet ja toimeenpanneet kansainvälisiä sopimuksia. Vuonna 2008 selvitys pureutui siihen, millaisia käytännön toimia Itämeren tilan parantamiseksi eri maissa on tehty.

Tämän vuoden Itämeribarometri tarkastelee yhdennetyn merenkäytön suunnittelun tilaa eri maissa. Barometrin viime vuosien huonot tulokset osoittavat, että rantavaltiot eivät voi onnistua Itämeren pelastamisessa ilman rajat ylittävää, ekosysteemeihin perustuvaa meren käytön suunnittelua ja hoitoa. Siksi selvitys keskittyy tänä vuonna erityisesti tähän aiheeseen. Yhdennetty merialueiden käyttö on keskeisellä sijalla myös EU:n Itämeri-strategiassa, joka pitäisi hyväksyä Eurooppa-neuvoston kokouksessa lokakuussa.

Itämerifestivaali – The Baltic Sea Festival

Itämerifestivaali tuo yhteen klassisen musiikin, ympäristön suojelun ja johtajuusteeman Itämeren alueella. Festivaalia juhlitaan 28.8.-3.9.2009 Tukholmassa ja Brysselissä.
Lisätietoja festivaalista: www.balticseafestival.com

EU:n Itämeristrategia

EU:n Itämeri-strategia perustuu tarpeelle integroidusta yhteistyöstä, joka ylittää sekä valtakunnan rajat että hallinnolliset raja-aidat. Tavoitteena on turvata ympäristöarvot samanaikaisesti kun optimoidaan taloudellinen ja sosiaalinen kehitys ja tehostetaan Itämeren tarjoamien resurssien käyttöä. Strategia pyrkii koordinoimaan EU:n rantavaltioiden, alueiden, EU:n sekä myösItämeren ulkopuolelle ulottuvien organisaatioiden, rahoitusinstituutioiden ja kansalaisjärjestöjen toimia, joilla pyritään Itämeren alueen tasapainoiseen kehitykseen. Itämeristrategia on ensimmäinen eurooppalainen kokonaisvaltainen strategia, joka ulottuu useisiin EU:n politiikka-alueisiin ja kohdistuu yhteen EU:n osa-alueista.

Yhdennetty merialueiden hoito ja käyttö

Yhdennetty merialueiden käyttö perustuu käsitykseen, jonka mukaan ekologisesti terveen meriympäristön säilyttäminen on kaiken ihmistoiminnan perusta sekä itse merialueella että sen valuma-alueella. Yhdennetyssä merialueiden käytössä ja hoidossa ympäristöasiat on sovitettu yhteen elinkeinojen, kuten maanviljelyn, merenkulun ja kalastuksen kanssa. Mukana ovat kaikki merkittävät intressiryhmät.

Yhdennettyä merialueiden käyttöä on kehitetty ja testattu eri puolilla maailmaa. Nämä maat ovat jo etenemässä suunnitteluvaiheesta käytännön toteutukseen. Koko Euroopassa ja myös kansallisesti on kuitenkin meneillään useita prosesseja, joiden ansiosta Itämeren alue voi ottaa johtoaseman yhdennetyn merialueiden käytön toteuttajana.

WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi