Julkaistu

Itämerennorppakannat eivät kestä pyyntiä

Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF arvostelevat poikkeusluvilla salaa aloitettua norpanmetsästystä. Järjestöt ovat kirjoittaneet ministereille ja hakevat asiasta ennakkoratkaisua korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto edellyttävät, että maa- ja metsätalousministeriö lopettaa välittömästi poikkeuslupien myöntämisen itämerennorpan pyytämiseksi. Myönnetyt poikkeusluvat Perämerellä ja Merenkurkussa sotivat norppakannan suojelutavoitteita vastaan. Kulunut talvi oli leudoin jäätalvi Itämerellä lähes 300 vuoteen, minkä vuoksi itämerennorpan lisääntyminen epäonnistui kaikilla eteläisillä merialueilla ja Perämerelläkin poikasten henkiinjääminen oli epävarmaa. Huono poikastuotto ja pyynti ovat kestämätön yhdistelmä vähälukuiselle lajille.

Maa- ja metsätalousministeriö on helmikuusta lähtien myöntänyt poikkeuslupia ainakin 12 norpan ampumiseksi ja lukuisia hakemuksia on vielä käsittelemättä. Hakemuksia ovat jättäneet ammatti- ja kotitarvekalastajat. Lupien myöntämisessä meneteltiin hyvän hallintotavan vastaisesti, sillä ministeriö ei keskustellut asiasta ympäristöviranomaisten tai -järjestöjen kanssa. Itämerennorpan pyynnille ei ole edellytyksiä, sillä lajin suojelutaso ei ole suotuisa.

”Maa- ja metsätalousministeriön menettely ja päätökset kummastuttavat, sillä pyyntilupahakemuksissa perustellaan ampumista lähes poikkeuksetta norppakannan pienentämisellä eikä häirikköyksilöiden poistamisella”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. ”Norppia ei pitäisi pyytää lainkaan, vaan korvata kalastajille mahdolliset kalastusvahingot. Korvauksiin on tänä vuonna käytettävissä peräti kolme miljoonaa euroa.”

Norpan pyyntiluvat eivät perustu näyttöön norppien aiheuttamista kalatuhoista. Itämerennorpan sijasta kalaverkoilla vierailevat useimmiten harmaahylkeet, joten norppien hukkuminen kalastajien verkkoihin ei riitä perusteluksi. Useimmat kalastuksen sivusaaliiksi joutuneet norpat ovat saman kevään nuoria yksilöitä, jotka jäävät keväällä lähelle syntymäpaikkaansa, jossa kalastus on intensiivistä.

”Leutoina talvina norpat poikivat rannikon lähellä oleville jäille ja toisaalta kalastajat aloittavat kalastuskautensa niin aikaisin, että verkkoihin hukkuminen on tavallisempaa kuin normaaleina jäätalvina”, sanoo WWF:n meriohjelman päällikkö Anita Mäkinen. Vastaavista nuorten norppien hukkumisista on näyttöä aikaisemmilta leudoilta talvilta Suomenlahdelta.

Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF edellyttävät, että Suomessa valmistaudutaan paremmin leutojen talvien aiheuttamiin ristiriitoihin norppakantojen suojelun ja kalastukselle aiheutuneiden haittojen välillä. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri hakee yhteen poikkeuslupaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta, jotta asiasta saataisiin myös tuomioistuimen ennakkopäätös.

Itämerennorpan koko kanta on noin 7000 yksilöä. Suomella ja Ruotsilla on merkittävin suojeluvastuu, koska valtaosa kannasta on maiden välisellä merialueella. Suomi on raportoinut osaltaan EU:lle, että lajin suojelutaso ei ole suotuisa. Perämeren norppien aikuisista naaraista 20 prosenttia on pysyvästi steriilejä ympäristömyrkkyjen takia.

Lisätietoja:

suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF (p: 040 585 0020)
luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto (p: 0400 615 530)
WWF:n hyljetyöryhmän pj Antti Halkka (p: 040 7006582)