Julkaistu

Kiljuhanhien satelliittiseurantaa voi seurata internetissä

Satelliittilähettimin varustetut kiljuhanhet ovat saaneet nimet. WWF:n järjestämän yleisökilpailun tuloksena kiljukkaat saivat nimekseen Finn, Nieida ja Imre. Nyt uhanalaisten kiljuhanhien matkaa voi seurata internetissä.

WWF:n vetämä kiljuhanhien suojeluhanke varusti kolme kiljuhanhea satelliittilähettimin toukokuussa 2006 Norjan Porsanginvuonolla. Nyt kiljuhanhien matkaa pääsee seuraamaan internetissä.

Nimikilpailussa yleisö ehdotti sopivia nimiä satelliittikiljuhanhille. Voittajaehdotusten mukaan kiljuhanhipariskunnasta tuli Finn ja Nieida, kiljukaskoiraasta Imre. Kaiken kaikkiaan ehdotuksia tuli liki tuhat. Nimiä Finn ja Imre ehdotti Hillevi Eranti Helsingistä ja nimeä Nieida Elina Janhunen Konnevedeltä.

”Valituissa nimissä näkyy EU:n tukeman kiljuhanhiprojektin kansainvälisyys. Kiljuhanhemme eivät tunnusta maiden rajoja, vaan liikkuvat Pohjolasta Välimerelle ja Siperiasta jopa Irakiin saakka. Finn on norjalainen pojan nimi, mutta tarkoittaa myös englanninkielellä suomalaista ihmistä. Nieida (äännetään ”Neita”) on saamea ja tarkoittaa tyttöä. Imre taas on pojan nimi Unkarista, joka on Pohjolan kiljuhanhille tärkeä muuttolevähdysalue”, WWF:n suojelukoordinaattori Petteri Tolvanen kertoo.

Toukokuun lähettimien kiinnittämisen jälkeen on ehtinyt tapahtua jo paljon. Porsanginvuonolta linnut lensivät pesimään Norjan Lappiin. Pesimäalueen sijainti pidetään suojelullisista syistä salassa. Heinäkuun alussa tuli kuitenkin huonoja uutisia. Jostain syystä Finnin ja Nieidan sekä Imren ja sen puolison pesintä oli epäonnistunut ja kaikki kolme lähetinlintua matkasivat kohti Siperiaa sulkasatopaikoille. ”Pesinnän epäonnistumisten syytä saadaan tuskin koskaan varmuudella selville. Säähavaintojen mukaan alueella satoi juhannuksen tienoilla reilussa viikossa tuplasti enemmän kuin koko kesäkuussa keskimäärin. Samalle jaksolle, jolloin poikaset normaalisti ovat juuri kuoriutuneet, osui myös muutamia varsin kylmiä päiviä”, erittelee Tolvanen mahdollisia syitä.

Tällä hetkellä linnut ovat sulkimassa Venäjällä Taimyrin niemimaalla, yli tuhat kilometriä Uralilta itään. Seuraavaksi jännitetään, minne linnut lähtevät talvehtimaan. Jo vuonna 2002 värirenkaan jalkaansa saanut Nieida on aikaisempina vuosina talvehtinut Koillis-Kreikassa. Pohjolan kiljuhanhikannan merkittävin muuttoreitti kulkeekin Itä-Unkarin kautta Kreikan kosteikoille. ”On mielenkiintoista nähdä, lähtevätkö linnut suuntaamaan noinkin kaukaa idästä Euroopan muuttoreitille ja Kreikkaan talveksi. Toinen mahdollisuus on, että linnut – tai osa niistä – lähtevät Ob-jokea seuraten Luoteis-Kazakstanin muuttolevähdysalueelle ja sieltä edelleen talvehtimispaikoille Kaspianmerelle ja Irakiin asti. Ensi keväänä ne joka tapauksessa toivottavasti palaavat pesimään Pohjolaan”, Tolvanen pohtii.

Kiljuhanhi (Anser erythropus) on uhanalaisin arktinen hanhilaji koko Euraasiassa, ja kaikkialla kannan kehitys menee hälyttävästi alaspäin. Pohjolassa pesii noin 20–30 luonnonvaraista kiljuhanhiparia, kun sata vuotta sitten pareja pesi tuhansia. Koko maailman kiljuhanhikannaksi arvioidaan noin 25 000 yksilöä. Satelliittiseuranta on osa WWF:n vetämää, kansainvälistä EU LIFE -projektia. Kiljuhanhi-LIFE -projektin tarkoituksena on suojella Pohjolan kiljuhanhikantaa. Satelliittiseurannalta odotetaan uutta merkittävää tietoa ennen kaikkea Euroopan muuttoreitiltä.

Kiljuhanhien matkaa seurataan myös Ilta-Sanomien blogissa.

Lisätietoja:
WWF / suojelukoordinaattori Petteri Tolvanen, gsm 0400 168 939

Kuvia:
Lehdistön käyttöön on saatavana valokuvia satelliittilähettimien kiinnityksestä sekä muita kiljuhanhikuvia. Televisiolle on tarjolla liikkuvaa kuvaa samasta aiheesta. Tilaukset: viestintäassistentti Päivi Ala-Risku, paivi.ala-risku@wwf.fi, gsm 050 531 7319.