Loviisanjoelta löydettiin 45 kosteikoksi sopivaa aluetta
Loviisanjoen valuma-alueen kartoitus kosteikoksi soveltuvista alueista on valmistunut. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa ja Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoimassa yleissuunnitelma-projektissa löydettiin 45 monivaikutteiseksi kosteikoksi sopivaa aluetta. Lisäksi yleissuunnitelmassa esitetään lukuisien pohjapatoketjujen perustamista. Työn toteutuksesta vastasi WWF Suomi. Alueelle suositellaan myös suojavyöhykkeiden perustamista yhteensä noin 34 kilometrin matkalle.
”Yleissuunnitelmat ovat hyvä tapa kohdentaa maatalouden ympäristönsuojelun tehokeinoja oikeille alueille. Yleissuunnitelmat eivät velvoita maanomistajia toimiin, mutta antavat hyvät mahdollisuudet, jos kosteikkojen perustaminen kiinnostaa”, kuvailee ylitarkastaja Irmeli Ahtela Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta.
Yleissuunnitelmassa esitetyt kosteikkoehdotukset perustuvat maastokartoituksiin. Kartoitukset kohdistettiin Loviisanjokeen laskeviin uomiin. Kosteikkoehdotukset sijaitsevat pääosin varsinaisen viljelyksen ulkopuolisilla alueilla peltoympäristöissä. Loviisanjoen ympärillä on myös laajoja ja alavia peltoaukeita, joihin kosteikon perustaminen kustannustehokkaasti voi olla vaikeaa. Tällaisille alueille suojavyöhykkeiden perustaminen on suositeltava vaihtoehto.
Loviisanjoen vedenlaadun parantamiseksi tarvitaan monipuolisia toimia eri sektoreilla. Kosteikot ja suojavyöhykkeet ovat kustannustehokkaita maatalouden ympäristönsuojelukeinoja. Myös peltojen kasvukunnosta huolehtiminen, ravinteiden kierto ja talviaikainen kasvipeitteisyys ovat tärkeitä keinoja vähentää maatalouden ympäristökuormaa.
Loviisanjoen vedenlaatu on tyydyttävä ja alueen ainoan suuren järven, Lapinjärven, vedenlaatu vain välttävä. Toistuvat tulvat alueella rasittavat osaltaan niin maanviljelyä kuin vesiensuojeluakin.
”Loviisanjokeen laskevat pienemmät ojat tuovat rankkasateiden aikana paljon maata jokeen. Joki on tukossa ja tulvii herkästi. Jos näitä kosteikkoja perustettaisiin ojiin, ei maa kulkisi enää jokea tukkimaan, vaan jäisi kosteikkoon”, loviisalainen maanviljelijä Dennis Bäckman pohtii.
”Lisäksi kosteikoista voimme nauttia niin me ihmiset kuin muutkin lajit. Kosteikot lisäävät luonnon monimuotoisuutta, tarjoavat virkistysmahdollisuuksia ja monipuolistavat maisemaa”, sanoo suojeluasiantuntija Elina Erkkilä WWF Suomesta.
Seuraava vaihe: kohteet paperilta maastoon!
Kosteikkojen perustamisen edistäminen Loviisanjoella ei pääty raportin laatimiseen.
”WWF ja Uudenmaan ELY-keskus tarjoavat suunnittelu- ja neuvonta-apua maanomistajille sekä ovat valmiina rakentamaan ja kustantamaan alueelle esimerkkikohteen tai -kohteita”, Elina Erkkilä kannustaa.
”Loviisanjoella vallitsi mahtava fiilis kartoitusvaiheessa. Toivon, että maanomistajilla ei ole kynnystä kysyä meiltä vaikka ihan alustavastikin tietoja kosteikkojen perustamisesta!”, Erkkilä kehottaa.
Loviisanjoen kosteikkojen yleissuunnitelma -raportti sähköisenä:
http://www.wwf.fi/mediabank/1783.pdf (suomeksi)
http://www.wwf.fi/mediabank/1782.pdf (ruotsiksi)
Lisätietoja:
Suojeluasiantuntija Elina Erkkilä, WWF Suomi, puh. 050 522 4540, elina.erkkila@wwf.fi
Ylitarkastaja Irmeli Ahtela, Uudenmaan ELY-keskus, puh, 040 517 3412, irmeli.ahtela@ely-keskus.fi
Kuvapyynnöt: Elina Erkkilä