Julkaistu

Maailman päättäjät pettivät odotukset ilmastokatastrofin ehkäisemisestä

Juuri päättynyt Kööpenhaminan ilmastokokous on vuosisadan pettymys. Lopputulos on viemässä maailmaa katastrofaalisen ilmastonmuutoksen polulle. Kansallisten etujen puolustaminen ja teollisuusmaiden kyvyttömyys sitoutua oikeudenmukaisiin ilmastotoimiin on epäonnistuneen lopputuloksen perimmäinen syy.

Greenpeace, Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Kehys ry, Kirkon ulkomaanapu, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen YK-liiton koordinoima Kansalaisten maailmannäyttämö -hanke ja WWF.

Juuri päättynyt Kööpenhaminan ilmastokokous on vuosisadan pettymys.

Lopputulos on viemässä maailmaa katastrofaalisen ilmastonmuutoksen polulle. Kansallisten etujen puolustaminen ja teollisuusmaiden kyvyttömyys sitoutua oikeudenmukaisiin ilmastotoimiin on epäonnistuneen lopputuloksen perimmäinen syy.

Kööpenhaminan kokouksen epäonnistuminen tekee ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta alle kahteen asteeseen erittäin haastavaa. Kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi on globaalit päästöt saatava laskuun vuoteen 2015 mennessä. EU:n ja muiden teollisuusmaiden on sitouduttava välittömästi vähintään 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä.

Todellista ilmastojohtajuutta Kööpenhaminan kokouksen aikana osoittivat tavalliset kansalaiset ja kansalaisjärjestöt ympäri maailmaa. Sadat miljoonat ihmiset vaativat Kööpenhaminasta oikeudenmukaista, kunnianhimoista ja laillisesti sitovaa sopimusta.

Valitettavasti päättäjillä ei ollut kanttia vastata asetettuun haasteeseen.

Kokouksen kolme keskeistä tavoitetta jäivät saavuttamatta. Ensinnäkin johtajat eivät kyenneet sopimaan riittävistä päästövähennystavoitteista. Toisekseen riittävästä ja ennakoitavasta julkisesta rahoituksesta kehitysmaille ei saatu pitävää päätöstä.

Kolmanneksi, lopputulokseksi ei saatu laillisesti sitovaa sopimusta, jolla olisi varmistettu päästövähennys- ja rahoitustoimien toteutuminen. Päättäjät tullaan muistamaan tästä Kööpenhaminan epäonnistumisesta pitkään.

EU olisi voinut näyttää neuvotteluissa todellista sitoutumista ja edistää sovun syntymistä siirtymällä ajoissa 30 prosentin korkeampaan päästövähennystarjoukseensa. Suomen olisi puolestaan pitänyt toimia avoimemmin metsien hiilinieluja koskevissa neuvotteluissa ja tukea ilmaston kannalta parasta nielujen laskentatapaa, joka perustuu historialliseen vertailujaksoon.

Tilanne on korjattava viipymättä. Maiden tulee sitoutua ilmastotoimiin historiallisen päästötaakkansa ja taloudellisten resurssiensa mukaan.

Päästövähennykset tulee tehdä ilman kuuman ilman ja nielujen laskentasääntöjen sallimia porsaanreikiä sekä puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) kautta hankittuja epätodellisia päästövähennyksiä.

Ilmastokokouksen epäonnistuminen ja päästövähennysten viivästyminen aiheuttaa joka vuosi
300 000 ihmisen kuoleman [1] sekä tekee vääjäämättömästä yhteiskunnallisesta muutoksesta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta huomattavasti kalliimpaa ja vaikeampaa.

Järjestöt vaativat Suomelta ilmastolakia vuosittaisista viiden prosentin päästövähennyksistä, jotka johtaisivat vähintään 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Näin Suomi osoittaa halunsa osallistua Kööpenhaminan katastrofiasetelman purkamiseen mahdollisimman nopeasti.

Lisätietoja:

Simo Kyllönen, Greenpeace, 040 8222 649
Rilli Lappalainen, Kehys, 050 5613456
Katri Suomi, Kirkon ulkomaanapu, 050 326 3487
Leo Stranius, Luonto-Liitto, 040 754 7371
Meri Pukarinen, Maan ystävät, 050 329 3479
Maria Nuutinen, Suomen luonnonsuojeluliitto, 050 5966 924
Jenni Kauppila, YK-liiton Kansalaisten maailmannäyttämö -hanke, 050 522 6241
Salka Orivuori, WWF Suomi, 040 180 9497

VIITTEET

1 Global Humanitarian Forumin raportti 2009, Human impact report, The anatomy of a silent crisis