© Milla Niemi / WWF
Julkaistu

Onko pihallasi kurtturuusuja tai lupiineja? Aloita niiden hävitys jo tänä kesänä

Suomalaisilla pihoilla koristekasveina tutut kurtturuusut ja lupiinit lisättiin kesäkuun alussa kansallisesti haitallisten vieraslajien listalle. Se tarkoittaa sitä, että niiden kasvattaminen on kielletty ja kasvustot tulee poistaa. Luonnon ystävä tarttuukin lapioon jo tänä kesänä, ja kitkee samalla pois myös jo aiemmin kielletyn jättipalsamin.

Kurtturuusu, jättipalsami ja lupiini ovat jo kukassa monin paikoin. Moni on tottunut näkemään ne koristeina, mutta niillä on kuitenkin haitallinen vaikutus suomalaiseen luontoon. Ne leviävät istutuksista luontoon voimakkaasti ja hautaavat alleen luontaisesti Suomessa esiintyviä lajeja. Ne valtaavat usein kokonaisia elinympäristöjä. Sen seurauksena luonnon monimuotoisuus heikkenee.

Panu Kunttu / WWF
© Panu Kunttu / WWF
Jättipalsami on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella.

- Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti toiseksi merkittävin uhka luonnon monimuotoisuudelle elinympäristöjen häviämisen ja pirstoutumisen jälkeen. Vieraslajit ovatkin kiihtyvästi kasvava ympäristöongelma niin Euroopassa kuin Suomessa. Suomessa olemme kuitenkin vielä tilanteessa, että voisimme torjua ja selättää tämän ympäristöongelman puuttumalla asiaan nyt, sanoo WWF Suomen johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu.

Lauri Rantala / Flickr
© Lauri Rantala / Flickr
Lupiini eli komealupiini on luokiteltu Suomessa kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi.

Esimerkiksi lupiini ja jättipalsami uhkaavat Suomessa niittyjä, lehtoja, rantoja ja tienpientareita, jotka ovat tärkeitä kasvupaikkoja esimerkiksi uhanalaiselle niittylajistollemme. Kun niittylajisto joutuu antamaan tilaa tai kokonaan häviää vieraslajien alta, niittylajiston hyönteiset, kuten perhoset, kärsivät.

Samoin on kurtturuusun kanssa. Etenkin saaristossa kurtturuusu on jo valtaamassa luonnonhiekkarantoja, rantaniittyjä ja ketoja jättäen alleen muun muassa päiväperhosiin kuuluvan isoapollon toukan ravintokasveja. Kurtturuusuja on levinnyt myös järvien rannoille ja sisämaan niityille.

Milla Niemi / WWF
© Milla Niemi / WWF
Kurtturuusua kasvamassa rannalla Hangossa.

Jotta kurtturuusun, lupiinin ja jättipalsamin leviämistä voitaisiin estää, ne pitää poistaa niin luonnonympäristöistä kuin kotipihoistakin. Kurtturuusujen poistamisen osalta noudatetaan kolmen vuoden siirtymäaikaa. Ympäristötietoinen puutarhuri ryhtyykin poistamaan kasvustoja omalta pihaltaan jo tänä kesänä.

Tee näin:

  1. Jos haluat hyödyntää kukkivat lupiinit, kerää ne leikkokukiksi. Hävitä kukat niin, ettei niiden siemeniä pääse maaperään. Jos pihallasi olevat lupiinikukinnot eivät ole valtavia, kaiva lupiinit juurineen ylös maasta. Voit myös niittää ne pois. Lupiinin hävittäminen vaatii useita niittokertoja monen vuoden ajan.

  2. Kurtturuusun saat hävitettyä pihaltasi kaivamalla juurakot pois maasta. Pienimmät yksilöt saat kiskottua maasta käsin, suuremmat pensaat on leikattava alas tyveä myöten, jonka jälkeen juurakon voi kaivaa maasta. Kasvupaikkaa kannattaa pitää silmällä vielä seuraavina kesinä, sillä maahan jäänyt juurakon kappale aloittaa kasvamisen uudelleen.
    Vaihtoehtoisesti voit näivettää kurtturuusun. Revi pois kaikki ruusupensaan lehdet 3–4 kertaa kesän aikana. Voit jättää ne maatumaan pensaan juurelle. Kun jatkat työtä kesästä toiseen, pensas näivettyy 3–4 vuodessa kokonaan hengiltä, jolloin myös juurakot kuolevat.
  1. Hentojuurinen jättipalsami on helppo kitkeä maasta juurineen varresta nykäisemällä. Sen maassa olevat siemenet ovat itämiskykyisiä vain muutamia vuosia. Jättipalsamia voi myös niittää. Niitto tulee toistaa muutaman kerran kesän aikana.

Talkooleiri Liisa Huima
© Liisa Huima
Haluatko torjua haitallisia vieraslajeja?
Tule mukaan talkoisiin!