Risteilyalukset laskevat yhä jätevesiään Itämereen

ECC (European Cruise Council), joka edustaa suurimpia Euroopassa liikennöiviä risteily-yrityksiä, sitoutui toukokuussa 2009 lopettamaan jätevesien päästämisen Itämereen ”kun tietyt edellytykset täyttyvät”. Näihin edellytyksiin lukeutuu sopimus satamien asianmukaisista vastaanottomahdollisuuksista ilman erityistä maksua. Nykyään ainakin kahdessa Itämeren pääsatamassa, Tukholmassa ja Helsingissä, nämä edellytykset täyttyvät.

WWF:n keräämien tietojen mukaan enemmistö risteilyaluksista ei edes Tukholmassa hyödynnä näitä satamapalveluja. Kun risteilykausi päättyi viime viikolla, Tukholmassa oli vieraillut vuoden 2010 aikana yhteensä 240 laivaa. Niistä vain 115 käytti sataman palveluja ja osa näistäkin 115:sta aluksesta purki satamaan vain vähäisen määrän jätevettä.

Helsingin sataman keräämien tietojen mukaan tänä kesänä yli puolella käynneistä (66 %) ”on pumpattu Helsingin viemäriverkkoon jätevettä”. Jätettyjen jätevesien määrä on kasvanut viime vuodesta kymmenyksellä. Tiedot viittaavat siihen, että suuri osa risteilijöiden jätevesistä lasketaan yhä Itämereen.

Samaan aikaan Pietarin, Tallinnan, Riikan, Klaipedan, Gdanskin, Rostockin ja Kööpenhaminan satamista puuttuvat yhä risteilyalan vaatimat satamapalvelut.

”Ongelmana on, etteivät mitkään lait säätele tätä”, sanoo meriasiantuntija Vanessa Klötzer WWF Suomesta. ”Maalla näin ei voisi missään tapauksessa menetellä, mutta sen annetaan tapahtua merellä, koska siellä se tehdään meiltä näkymättömissä.”

Ehdotus matkustajalaivojen päästöjen kieltämiseksi määriteltiin yhdeksi pääkohdaksi Itämeren toimintaohjelmassa (BSAP) joka hyväksyttiin jokaisessa Itämeren maassa vuonna 2007. Maailman merenkulkuvaltiot tapaavat ensi viikolla IMO:n kokouksessa Lontoossa keskustellakseen ympäristöasioista. Kaikkien Itämeren maiden yhteisessä ehdotuksessa IMO:a vaaditaan ”kieltämään matkustajalaivoja ja -lauttoja laskemasta jätevesiään Itämereen, jollei niistä ole käsittelyllä onnistuttu poistamaan ravinteita tai toimitettu niitä sataman vastaanottolaitteisiin”.

Risteilyteollisuus on nopeasti kasvava ala. Viimeisen kymmenen vuoden aikana risteilymatkustajien määrä on Itämeren alueella kolminkertaistunut ja on nyt yli kolme miljoonaa. Pelkästään Tukholmassa kävi kuluneen kauden aikana 415000 risteilymatkustajaa. Selvitysten mukaan he käyttävät vierailullaan keskimäärin 130 euroa, mistä kertyy kaupungille tuloja 54 miljoonaa euroa.

”Sekä risteily-yhtiöt että niitä vastaanottavat satamakaupungit ansaitsevat Itämeren risteilytoiminnalla miljoonia euroja”, sanoo meriasiantuntija Vanessa Klötzer. ”Niiden on myös yhdessä ratkaistava alan aiheuttamat ympäristöongelmat.”

Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten tuottaman jäteveden arvioidaan sisältävän 74 tonnia typpeä ja 18 tonnia fosforia, jotka rehevöittävät merta. Suurin osa tästä jätevedestä tyhjennetään edelleen Itämereen. Liiallisten ravinteiden lisäksi jätevesi sisältää bakteereita, viruksia ja muita patogeenejä sekä raskasmetalleja.

Lisätiedot:
Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, puh. 040 550 3854 (klo 9-11 ja klo 14-16.30)
Viestintäjohtaja Anne Brax, WWF Suomi, puh. 050 3671 888 (klo 11-14)
Meriasiantuntija Vanessa Klötzer, WWF Suomi, puh. 040 763 0000 (klo 16.30 lähtien)
Mattias Rust (edustaa WWF:ää ensi viikolla IMO:n kokouksessa Lontoossa): +46 702 126 314

***Se hela pressmeddelandet på svenska nedan

Pressmeddelande 22.9.2010

Kryssningsfartyg tömmer fortfarande avloppsvatten i Östersjön

Över hälften av de internationella kryssningsfartyg som trafikerar på Östersjön dumpar fortfarande sitt avloppsvatten direkt i havet, berättar den internationella miljöorganisationen WWF. Organisationen kräver att tömningen av avloppsvatten förbjuds under det internationella mötet för skydd av haven som ordnas nästa vecka.

ECC (European Cruise Council) som representerar de största kryssningsföretagen som trafikerar i Europa, gav i maj 2009 ett löfte om att stoppa dumpningen av avloppsvatten i Östersjön ”när vissa förutsättningar fylls”. Till dessa förutsättningar hör bland annat ett avtal om hamnarnas tillräckliga mottagningsmöjligheter utan särskilda avgifter. I dagens läge fylls dessa förutsättningar åtminstone i två av Östersjöns huvudhamnar, Stockholm och Helsingfors.

Enligt uppgifter samlade av WWF utnyttjar merparten av kryssningsfartygen inte ens i Stockholm dessa tjänster. När kryssningssäsongen tog slut förra veckan, hade 240 fartyg besökt Stockholm under 2010. Av dessa 240 fartyg var det bara 115 stycken som utnyttjade hamnens tjänster och en del av dessa 115 tömde bara en liten del av sitt avloppsvatten.

Enligt uppgifter som samlats in av Helsingfors hamnar har det under över hälften av besöken (66 %) ”pumpats avloppsvatten in i Helsingfors avloppsnätverk”. Mängden avloppsvatten som tömts har vuxit med en tiondel från föregående år. Informationen tyder på att en stor del av kryssningsfartygens vatten fortfarande töms i Östersjön.

Samtidigt saknas tillräckliga hamntjänster för kryssningsfartyg i hamnarna i till exempel St Petersburg, Tallinn, Riga, Klaipeda, Gdansk, Rostock och Köpenhamn.

”Problemet är, att det inte finns några lagar som reglerar detta”, säger havsexpert Vanessa Klötzer från WWF Finland. ”På land skulle man inte någonsin få bete sig på det här viset, men till havs är det tillåtet, eftersom det sker i skymundan.”

Förslaget att förbjuda passagerarfartygens utsläpp var en av huvudpunkterna i Östersjöprogrammet (BSAP) som godkändes i alla Östersjöländer år 2007. Världens sjöfartsstater möts nästa vecka under IMO:s möte i London för att diskutera miljöärenden. I ett förslag från alla Östersjöländer krävs att IMO ”förbjuder alla passagerarfartyg och -färjor att tömma sitt avloppsvatten i Östersjön, om man inte kunnat avlägsna näringsämnen från vattnet eller kunnat tömma vattnet i hamnarnas mottagningsfaciliteter”.

Kryssningsindustrin är en kraftigt växande bransch. Under det senaste decenniet har kryssningspassagerarnas antal tredubblats och är nu över tre miljoner. Enbart Stockholm besöktes under den föregående säsongen av 415000 kryssningspassagerare. I medeltal använder varje besökare 130 euro under sitt besök, vilket ger staden en inkomst på omkring 54 miljoner euro.

”Både kryssningsfartygen och de hamnstäder som tar emot dem förtjänar miljoner euro på kryssningsverksamheten”, säger havsexpert Vanessa Klötzer. ”De bör därför också tillsammans lösa de miljöproblem som branschen förorsakar.”

Östersjön besöks årligen av 350 kryssningsfartyg, som stannar över 2100 gånger i Östersjöns hamnar. Avloppsvattnet från dessa fartyg beräknas innehålla 74 ton kväve och 18 ton fosfor, som övergöder havet. Största delen av detta avloppsvatten töms fortsättningsvis i Östersjön. Förutom näringsämnen innehåller avloppsvattnet bakterier, virus och andra patogener samt tungmetaller.

Mera information:
Kommunikationsdirektör Anne Brax, WWF Finland, tfn 050 3671 888 (kl. 11-14)
Havsexpert Vanessa Klötzer, WWF Finland, tfn 040 763 0000 (från kl. 16.30)
Mattias Rust (representerar WWF under IMO:s möte i London nästa vecka): +46 702 126 314