Saaristomerellä elää korkeintaan 300 itämerennorppaa
Toinen hyvä jäätalvi peräkkäin mahdollisti laajat laskennat itämerennorpan eteläisillä esiintymisalueilla. Laskentojen perusteella norppia elää Saaristomerellä arviolta enintään 300. Tulokset ovat tärkeitä norppakannan hoidon suunnittelussa. Lämpenevät talvet ovat merkittävä uhka arktisiin oloihin tottuneelle norpalle.
Itämerennorpan runsautta ja levinneisyyttä Saaristomerellä ja itäisellä Suomenlahdella selvitettiin lentokoneella suoritetuissa laskennoissa. Saaristomerellä havaittiin vuoden 2011 parhaana laskentapäivänä 104 norppaa ja itäisellä Suomenlahdella vain 3 norppaa. Laskennat tehtiin huhtikuussa, jolloin norpat ovat karvanvaihdossa jäällä ja helpoiten havaittavissa.
Nyt kahtena vuotena peräkkäin hyvissä jääoloissa suoritettujen ja kattavien laskentojen perusteella voidaan karkeasti arvioida, että Saaristomeren norppakanta on 200–300 yksilöä. Itäisellä Suomenlahdella vuosien 2010–2011 inventoinnit viittaavat siihen, että Suomenlahden pesivä norppakanta on nykyisin keskittynyt lähes kokonaan Venäjän puolelle, ja itäisen Suomenlahden talvehtiva norppakanta on erittäin vähälukuinen ja häviämisvaarassa.
Valtaosa itämerennorpista elää Perämerellä. Siellä on viime vuosina Suomen ja Ruotsin yhteisissä laskennoissa nähty noin 6500 yksilöä.Vuoden 2011 eteläisten alueiden laskennan yhteydessä laskettiin norppia myös Merenkurkussa, koska norpan pääesiintymisalueen etelärajan tunteminen on tärkeää myös Saaristomeren kannan vuoksi. Laskennat ajoittuivat kuitenkin pääsiäisen poikkeuksellisen lämpimien säiden ja jään nopean sulamisen takia liian myöhään, minkä takia laskenta ei onnistunut, ja norppia nähtiin laskentalennolla vain muutamia.
Muilla merialueilla tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään, että yleensä vähän yli puolet inventoitavan alueen norpista havaitaan lentolaskennoissa. Koko Itämeren norppakannan arvioidaan olevan noin 10000 yksilöä.
Tiedot Suomenlahden ja Lounaissaariston norpista ovat viime vuosilta olleet puutteelliset, mikä on vaikeuttanut kannan koon ja kehityssuunnan arvioimista. Nyt toteutettujen laskentojen tulokset ovat tärkeitä itämerennorppakannan hoidon suunnittelussa. Laskennat rahoittivat ympäristöministeriö ja WWF, ja niiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Metsähallitus ja WWF.
Uusi raportti itämerennorpasta Saaristomerellä
WWF on julkaissut raportin Saaristomeren norppakannan tilasta. Raportissa esitetään Saaristomeren norppainventointien tulokset vuosilta 2002–2011 sekä WWF:n johtopäätökset Saaristomeren norppakannan nykyisestä tilanteesta ja uhkatekijöistä. Itämerennorppa Saaristomerellä – unohdettu uhanalainen -raportti on ladattavissa sähköisenä osoitteessawww.wwf.fi/raportit.
Norppa (Pusa hispida) on arktinen hyljelaji, josta Itämerellä elää oma, jääkauden jälkeen eristyksiin jäänyt alalajinsa itämerennorppa (P. h. botnica), jonka kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut vaarantuneeksi. Lisäksi lähialueella esiintyy kaksi järvissä elävää alalajia: saimaannorppa (P. h. saimensis, äärimmäisen uhanalainen) ja laatokannorppa (P. h. ladogensis, erittäin uhanalainen). Ilmastonmuutoksen myötä lämpenevät talvet ovat uusi merkittävä uhka arktisiin oloihin sopeutuneille norpille.
Lisätietoja:
tutkija Mervi Kunnasranta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 020 575 1696 (lentolaskennat)
WWF:n merihyljetyöryhmän puheenjohtaja, Antti Halkka, 040700 6582(lentolaskennat ja raportti)
ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF, 0400 168939 (lentolaskennat ja raportti)