© Ismo Marttinen / WWF
Julkaistu

Saimaannorppakanta vahvistuu – Saimaalle syntyi 86 kuuttia

Saimaalla syntyi viime talvena arviolta 86 kuuttia, kertoo Metsähallituksen Luontopalvelut. Valtaosa, noin 80 prosenttia, kuuteista syntyi apukinoksiin. 

WWF vastasi vapaaehtoistensa kanssa eteläisen Saimaan pesälaskennoista. Vapaaehtoiset havaitsivat laskennoissa merkkejä 11 kuutista.

”Se on hyvä tulos. Odotusarvo oli, että kuuttimäärällisesti tästä olisi tullut ennätysvuosi. Sitä se ei ollut, mutta sen sijaan voin pitää hyvänä tuloksena sitä, että emme löytäneet pesälaskenta-alueeltamme yhtään kuollutta kuuttia. Aiempina vuosina niitä on yleensä löytynyt”, kertoo laskennoissa mukana ollut WWF:n vapaaehtoinen Ismo Marttinen.

Metsähallitus kertoo, että koko Saimaan alueella pesäpoikaskuolleisuus jäi kohtuullisen matalaksi, eli noin 10 prosenttiin.

Tänä vuonna kaksi kuuttia syntyi Puruvedellä ja Paasselällä. Nämä alueet ovat keväisten, erityisesti kuutteja suojelevien verkkokalastusrajoituksien ulkopuolella. Metsähallitus kertoo, että ELY-keskus pyrkii tekemään näiden alueiden osakaskuntien kanssa verkkokalastuksen rajoitussopimuksen, jotta kuuttien ensimmäiset elinkuukaudet voidaan turvata.

Ismo Marttinen / WWF
© Ismo Marttinen / WWF

Keväistä verkkokalastusta on rajoitettu Saimaalla kuuttien elinpiireillä. Näet rajoitusalueen WWF:n Norppakartasta. Paras tapa auttaa erittäin uhanlaista saimaannorppaa onkin estää saimaannorppien kuolemat kalaverkkoihin.

”Jokainen kalaverkko on uhka saimaannorpalle. Varmin tapa suojella saimaannorppaa on olla kalastamatta verkoilla lainkaan Saimaassa. Jo yli 500 Saimaan rantojen asukasta tai mökkiläistä on tehnyt sitoumuksen olla kalastamatta verkoilla Saimaassa lainkaan”, iloitsee WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Jos asut tai mökkeilet Saimaalla, voit tehdä sitoumuksen verkotta kalastamisesta täällä.

Juttua on päivitetty kuuttien määrän osalta. Pesälaskentojen perusteella tiedotettu kuuttien määrä tarkentui, kun jäiden lähdön jälkeen kaikkien poikaspesäpaikkojen ja joidenkin epävarmojen havaintopaikkojen lähiympäristö tarkastettiin sukeltamalla. Pesäpaikkasukellusten ansiosta havaittiin kuusi uutta syntynyttä kuuttia, joista ei tiedetty ennen sukelluksia.

 

Juha Taskinen / WWF
© Juha Taskinen / WWF
Haluatko olla osa tätä tarinaa?