Sademetsää kaupan hyllyllä © Alix Antell / WWF
Julkaistu

Suomalaisten ylikulutuspäivä on tänään – jos kaikki eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapalloa

Suomalaisten ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Syyt luonnonvarojen kovaan kulutukseen ovat energiantuotannossa, liikenteessä ja ruoan tuotannossa. Niissä ovat myös ratkaisut kulutuksen vähentämiseen.

Maailman ylikulutuspäivä on viime vuosina asettunut elokuulle. Se on ajankohta, jona ihmisten luonnonvarojen kulutus ylittää laskennallisesti maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Suomalaisten ylikulutuspäivä on nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Suomalaisten ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin eri maiden ekologisista jalanjäljistä.

”Suomalaisten ylikulutuspäivä tulee hälyttävän aikaisin vastaan. Ylikulutuksemme vaikutukset tuntuvat etenkin matalan tulotason maissa, joissa luonnon monimuotoisuus laskee nopeimmin ja sen seurauksena ihmisten toimeentulo vaikeutuu”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

Viime vuonna Suomen ylikulutuspäivä oli tarkennetun laskelman mukaan 8. huhtikuuta eli lähes samaan aikaan kuin tänä vuonna. Suomi on sitoutunut esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Pariisin ilmastosopimukseen, mutta nämä eivät näy käytännössä. On huolestuttavaa, että lukuisista kestävän kehityksen toimenpiteistä huolimatta luonnonvarojen käyttömme on edelleen aivan liian suurta.

”Julkisen talouden velkakierteen katkaiseminen on ollut Suomen hallituksen päätavoitteita. Ekologisen velkaantumisen lopettamisen pitäisi olla vähintään yhtä keskeinen tavoite”, Rohweder toteaa.

Liikenne, energia ja liha ylikulutuksen syinä – jokainen voi vaikuttaa

Suurin yksittäinen syy ylikulutukseen niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa ovat energiantuotannon ja liikenteen kasvihuonekaasupäästöt. Päästöjä tuotetaan nopeammin kuin mitä esimerkiksi metsät ehtivät niitä sitoa.

"Tuulivoiman, aurinkoenergian ja lämpöpumppujen hyödyntäminen, rakennusten energiatehokkuuden parantaminen sekä julkisen liikenteen suosiminen aina kun mahdollista", Rohweder listaa ratkaisuja kulutuksen vähentämiseksi.

Toinen merkittävä ympäristörasitus tulee ruoastamme. Mihinkään muuhun ihmistoimintaan ei käytetä niin paljon tuottavaa maapinta-alaa kuin maatalouden viljelys- ja laidunmaihin. Tämä johtaa muuan muassa metsäkatoon maailman monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilla alueilla. Lähes 80 prosenttia maatalouskäytössä olevasta maasta käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon.

”Jokainen voi vähentää omaa kulutustaan, kun valitsee lautaselleen lihan sijaan useammin kasviksia tai lähivesien kalaa sekä välttää syömäkelpoisen ruoan heittämistä pois”, Rohweder sanoo.

Luonnon monimuotoisuus kärsii kulutuksestamme

Luonnonvarojen kulutuksemme on vähennyttävä merkittävästi, jotta luonnon monimuotoisuuden hupeneminen saadaan pysäytettyä. Tämä on myös välttämätöntä, jotta maatalousmaa riittää maailman kasvavan väestön ravitsemiseksi.

Lisääntyminen naturepl.com / Edwin Giesbers / WWF-Canon

Ylikulutus ajaa eläimet ahtaalle

Selkärankaisten eläinten määrä on pienentynyt 58 prosentilla reilussa 40 vuodessa. Yhdessä voimme vielä kääntää suunnan parempaan!

Ryhdy WWF:n kummiksi

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi maaliskuussa raportin luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden tilasta. Sen mukaan maailmanlaajuinen maan ja elinympäristön heikkeneminen on kriittisellä tasolla ja vähentää 3,2 miljardin ihmisen hyvinvointia. Asiantuntijat yli 100 maasta arvioivat, että vuoteen 2050 mennessä elinympäristön heikkeneminen on suurin yksittäinen lajien sukupuuttoon kuolemisen syy ja pakottaa miljoonat ihmiset muuttamaan asuinseudultaan.

”Ylikuluttamisesta johtuva monimuotoisuus- ja ilmastokriisi vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin ja elinoloihin. Kyse ei ole ainoastaan luonnon pelastamisesta – se on myös ihmiskunnan kohtalon kysymys”, Rohweder muistuttaa.

Lisätietoja:

pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi, p. 040 840 7461, liisa.rohweder@wwf.fi

Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen ylläpitämä verkkosivusto (englanniksi): www.footprintnetwork.org

Tiedot eri maiden ekologisista jalanjäljistä (englanniksi): data.footprintnetwork.org

HUOM. Eri vuosina uutisoidut ylikulutuspäivät eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Vertailukelpoiset päivämäärät lasketaan aina viimeisimmän laskentavuoden datan perusteella.

Keskenään vertailukelpoiset Suomen ylikulutuspäivät viime vuosina:

11.4.2018
8.4.2017
15.4.2016
10.4.2015
6.4.2014
11.4.2013
27.3.2012
29.3.2011
30.3.2010
25.3.2009
8.4.2008
3.4.2007
6.4.2006
11.4.2005
20.4.2004