Mediatiedotteet | 07/07/2000

Valkoselkätikoilla kohtuullinen pesintävuosi

Linko CMS

WWF:n tutkijat varmistivat tänä kesänä 22 uhanalaisen valkoselkätikan pesintää. Poikasia kuoriutui noin 50. Lajin tutkimusta koordinoivassa WWF:n valkoselkätikkatyöryhmässä arvellaan, että pahin aallonpohja on ohitettu ja lievä vahvistumisen vaihe kannan kehityksessä on alkamassa.

Valkoselkätikka (Dendrocopos l. leucotos) elää vanhoissa lehtipuuvaltaisissa metsissä. Sopivien elinympäristöjen väheneminen on aiheuttanut kannan romahtamisen. Vuonna 1994 pesivä kanta oli pohjalukemissa, sillä pesiä löytyi vain 11. Vuonna 1995 pesiä löytyi 16, seuraavana vuonna 17, ja vuosina 1997-1999 18.

WWF:n arvion mukaan Suomen pesivä valkoselkätikkapopulaatio on noin 30–35 paria. Keski-Suomi (6 pesintää) ja Päijät-Häme (5 pesintää) ovat edelleen valkoselkätikan ydinalueita Suomessa. Etelä-Savossa todettiin 4 pesintää, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Karjalassa 2 pesintää ja 1 pesintä varmistui Merenkurkun saaristossa, missä toisella pesäpaikalla valkoselkätikkanaaras oli pariutunut käpytikkakoiraan kanssa.

”Aktiivisen suojelun avulla valkoselkätikan kotimetsiä on onnistuttu säästämään hakkuilta ja talousmetsien luonnonhoitosuunnitelmien avulla voidaan luoda todellisia mahdollisuuksia kannan elvyttämiselle. WWF pitää tärkeänä, että suojelusuunnitelmaan sisältyvien arvokkaiden metsien suojelun lisäksi valkoselkätikan elinmahdollisuudet otettaisiin huomioon talousmetsissä. Näin voimme turvata paitsi tämän kauniin tikkalajin säilymisen suomalaisessa lintulajistossa, myös monen muun uhanalaisen lajin kuten liito-oravan ja monien harvinaisten kovakuoriaisten säilymisen luonnossa”, WWF:n projektivastaava Timo Laine korostaa.

WWF aloitti tänä kesänä valkoselkätikkatutkimukset Venäjällä Karjalan kannaksella, missä valkoselkätikalle soveliaita elinympäristöjä on vielä runsaasti tarjolla. Yhdessä venäläisten tutkijoiden kanssa pesimäkanta todettiin vahvaksi, mutta tehokas metsätalous kaventaa elinpiirejä sielläkin, toteavat suomalaistutkijat. Tämä tulisi hyvissä ajoin ottaa huomioon hakkuusuunnitelmissa, jotta elintärkeä yhteys Suomen populaatioon säilyisi. Tutkimusprojekti Venäjällä jatkuu vuoteen 2002.

Lisätietoja:

WWF:n projektivastaava Timo Laine, puh. 0400 472177

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 30/04/2024

YK:n muo­vi­ros­ka­so­pi­mus­neu­vot­te­lu­jen toiseksi viimeinen kierros päättyi: ei vieläkään päätöstä sopimuksen si­to­vuu­des­ta, valtiot sopivat li­sä­työs­ken­te­lys­tä ennen viimeisiä neu­vot­te­lu­ja

Vaikka sovittavaa jäi vielä paljon, tuorein neuvottelukierros osoitti suurimman osan maailman maista haluavan vahvan muoviroskasopimuksen.
Lue lisää
Uutiset 24/04/2024

WWF:n Luontoliven suo­sik­ki­lä­he­tys avautui – Kameran edessä köl­löt­te­le­vät itä­me­ren­nor­pat osal­lis­tu­vat tie­tä­mät­tään tut­ki­muk­seen

Itämerennorpat aloittavat taas jokakeväisen karvanvaihdon, jolloin norppien köllöttelyä pääsee seuraamaan WWF:n Luontolivessä. Kameran edessä voi parhaimmillaan nähdä jopa kymmeniä itämerennorppia yhtä aikaa. Turun ammattikorkeakoulu hyödyntää livelähetystä itämerennorppien yksilöntunnistukseen ja kannanarvioon.
Lue lisää
Uutiset 20/03/2024

Selvitys: Suklaabrän­dit eivät ole tehneet riittävästi metsäkadon tor­ju­mi­sek­si – pian se voi näkyä suklaa­pu­la­na Euroopassa

Pääsiäisen aikaan kauppojen hyllyt ovat pullollaan erilaisia suklaatuotteita. Monen herkun taustalta löytyy kuitenkin edelleen metsäkatoa, köyhyyttä ja lapsityövoimaa, selviää tuoreesta suklaan vastuullisuuspisteytyksestä.
Lue lisää