WWF: Hallituksen esitys metsälaiksi on pettymys
Hallitus jätti viime viikolla yksimielisen esityksen metsälaista eduskunnalle. WWF Suomi on pettynyt esitykseen. Koko metsälain uudistamisprosessin ajan WWF on muistuttanut, että on tärkeää kehittää luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Viime joulukuussa valmistui kolmen tutkimuslaitoksen arviointi, jossa todettiin, että metsälakiesitys kokonaisuutena heikentää luonnon monimuotoisuutta, vaikka lakiuudistuksen tavoite oli päinvastainen. Esityksessä ei kuitenkaan ole tapahtunut merkittäviä edistysaskeleita kevättalvella olleen lausuntokierroksen jälkeen.
”Kansanedustajien tulisi viimeistään lomien jälkeen perehtyä lakiesitykseen ja vaatia siihen tarvittavia muutoksia, jotta uusi metsälaki todella veisi luonnon monimuotoisuuden turvaamista selvästi eteenpäin”, painottaa WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Suomalainen metsäluonto tarvitsee vahvaa lainsäädäntöä, sillä huolestuttava määrä metsiemme lajeista ja luontotyypeistä on uhanalaisia. Metsälainsäädäntö on ainoa kaikkia metsänomistajia sitova keino vaikuttaa metsien käsittelyyn.
”Maa- ja metsätalousministeriö on toistellut jatkuvasti, että lakiesitys perustuu lakimuutosta valmistelleen työryhmän lähes yksimieliseen esitykseen. Ministeriö on kuitenkin jättänyt kertomatta, että työryhmässä kaikki ekologista kestävyyttä edustaneet tahot jättivät esitykseen eriävän mielipiteen. Valtaosa näistä näkemyksistä on jätetty huomiotta hallituksen esityksessä”, sanoo WWF Suomen metsäasiantuntija Panu Kunttu.
Lahopuu ja uhanalaiset luontotyypit uhattuina
Esityksessä metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt on määritelty pienialaisiksi tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiksi. Nykylaissa ei ole vastaavaa määrittelyä. Pienialaisuuden yläraja määräytyisi käytännössä kohteen puuston arvon mukaan, ei ekologisin perustein. Pienialaisuudesta huolimatta näitä kohteita saisi käsitellä poimintahakkuin, ja niiden läpi saisi kuljettaa koneella puuta. Poikkeusluvalla erityisen tärkeitä elinympäristöjä saa käsitellä myös voimakkaammin.
Nämä metsälain ainoan monimuotoisuuden turvaamista käsittelevän pykälän mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt ovat esityksen mukaan jatkossakin metsätuholain piirissä, joten niiltä pitäisi korjata kuollutta havupuuta, jos raja-arvot täyttyvät. Tämä on haitallista lahopuusta riippuvaiselle metsälajistolle. Lahopuun vähyys on keskeisimpiä metsäluonnon uhanalaisuuden syitä.
Erityisen tärkeiden elinympäristöjen listasta puuttuu monia uhanalaisia luontotyyppejä, jotka tarvitsisivat turvaa metsälain kautta. Näitä ovat esimerkiksi ruohokangaskorvet sekä kaikki aito- ja nevakorpityypit.
Metsät vaarassa nuorentua entisestään
Metsälaista puuttuvat yhä myös velvoitteet uhanalaisten metsälajien elinpaikkojen turvaamisesta, elävien säästöpuiden ja lahopuun jättämisestä käsittelyaloille sekä vesistöjen suojakaistojen määrittelystä. Lakiehdotuksessa ei myöskään huomioida voimakkaassa kasvussa olevan energiapuun korjuun vaikutuksia, vaikka tutkimustulosten perusteella sillä on negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
”WWF on suhtautunut kriittisesti päätehakkuun ikä- ja järeysrajojen poistamiseen, sillä tämä saattaa johtaa päätehakkuisiin yhä nuoremmissa metsissä. Tämä nuorentaisi Suomen metsiä entisestään, ja tiedetään, että vanhemmat metsät ovat monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiä. Jo tällä hetkellä kolme neljäsosaa Etelä-Suomen metsistä on korkeintaan 80-vuotiaita”, Kunttu muistuttaa.
Luontaisen uudistamisen mahdollisuudet säilynevät ennallaan, vaikka lakiuudistuksen tarkoitus oli parantaa sen käyttömahdollisuuksia. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen eli jatkuvan kasvatuksen tarkemmat reunaehdot jäävät vasta myöhemmin valmistuvan asetuksen varaan.
Lisätietoja:
Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF Suomi, 040 585 0020, jari.luukkonen@wwf.fi
Metsäasiantuntija Panu Kunttu, WWF Suomen edustaja metsälakityöryhmässä, 050 305 5086, panu.kunttu@wwf.fi