WWF: Nepalin sarvikuonot ja tiikerit vaarassa salametsästyksen takia
Viimeaikaiset kenttätutkimukset Nepalissa sijaitsevassa Bardian kansallispuistossa osoittavat, että sarvikuono- ja tiikerikannat ovat romahtaneet. Tämä on seurausta laajalle levinneestä salametsästyksestä, WWF varoittaa. Uhanalaisten lajien salametsästys on tuntuvasti lisääntynyt Nepalin levottomassa poliittisessa tilanteessa.
WWF Nepalin ja Bardian kansallispuiston henkilökunnan yhdessä suorittamissa tutkimuksissa puiston alueelta löydettiin vain kolme sarvikuonoa, vaikka alueelle on menestyksellisesti siirretty yli 70 sarvikuonoa vuoden 1986 jälkeen. Tutkimusryhmä havaitsi myös kolmen tiikerin elävän alueella, jonka tiikerien määräksi vuonna 2001 arvioitiin 13 yksilöä.
Bardian kansallispuisto on ollut pitkään aluetta, jonne ei ole päässyt maosissien ja Nepalin hallituksen välisten yhteenottojen vuoksi. Tulitauko astui voimaan huhtikuun 2006 lopussa. Levoton poliittinen tilanne on taannut salametsästäjille työrauhan, mistä uhanalaiset lajit nyt kärsivät. ”Sarvikuonokannan olisi pitänyt normaaleissa olosuhteissa kasvaa niin, että Bardian kansallispuistossa eläisi nyt 100 sarvikuonoa, mikä olisi elinvoimainen populaatio”, sanoo WWF Nepalin tutkimusvastaava Kanchan Thapa.
1960-luvun lopussa koko Nepalissa oli jäljellä alle 100 intiansarvikuonoa. WWF:n sekä Nepalin kansallispuistojen ja muiden viranomaisten aktiivisen suojelutoiminnan ansiosta sarvikuonokanta on nyt yli 600 yksilön suuruinen.
Suojelutoimista huolimatta salametsästys on säilynyt merkittävänä ongelmana. Sarvikuonotutkimuksen aikana tutkimusryhmä kohtasi kaksi aseistautunutta salametsästäjää. Heiltä takavarikoitiin aseita ja laaja ammusvarasto sekä yli 300 kilogrammaa savustettua sambarhirveä, aksishirveä, muntjakkia ja nelisarviantilooppia, jotka kaikki ovat tiikerin ja muiden lihansyöjien tärkeää ravintoa. Toukokuussa myös Chitwanin kansallispuiston salametsästyksen vastainen tiimi otti kiinni kuuden salametsästäjän joukon, joilla oli tiikerin nahka saaliinaan. Nepalissa uutisoitiin lisäksi maosisseistä, jotka takavarikoivat tiikerinnahan kauppiailta Parsan luonnonsuojelualueella.
“Tilanne on erittäin huolestuttava, ja nyt tarvitaan välittömästi toimia salametsästyksen vastustamiseksi. Onneksi sarvikuonojen ja tiikereiden elinalueet Nepalissa ovat salametsästystä lukuun ottamatta vielä pitkälti koskemattomia. Ilman WWF:n työtä tiikerien ja sarvikuonojen määrät olisivat pudonneet huomattavasti nykyistäkin alemmas. Nyt niitä kuitenkin on vielä jäljellä sen verran, että kannat on mahdollista vielä elvyttää nopeilla toimilla. Kenttätutkimuksen tulosten selvittyä Nepalin viranomaiset ovat WWF:n tuella jo esittäneet monia toimia, kuten nykyistä säännöllisempää partiointia Bardian alueella. WWF:n perustamat yhteisöperustaiset, paikallisten asukkaiden muodostamat salametsästyksen vastaiset vapaaehtoiset joukot on myös hälytetty apuun”, WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.
WWF Suomella on Nepalissa käynnissä laaja luonnonsuojelu- ja kehitysyhteistyöhanke, jonka tavoitteissa yhdistyvät luonnon suojeleminen ja köyhyyden vähentäminen. Työtä tehdään neljän teeman – metsien suojelun, uhanalaisten lajien suojelun, kestävän kehityksen edistämisen sekä ympäristökasvatuksen – parissa. Hanke käynnistyi vuonna 2003. Hankkeen erityispiirre on laajuus, jolla köyhät paikalliset asukkaat, etenkin naiset, on otettu mukaan sekä luonnonsuojelun toteuttajiksi että suojelusta hyötyjiksi.
Lisätietoa: WWF / suojelujohtaja Jari Luukkkonen, puh. 040585 0020, etunimi.sukunimi@wwf.fi
Valokuvat: Median käyttöön on saatavilla valokuvia intiansarvikuonoista ja -tiikereistä sekä salametsästäjiltä takavarikoiduista tiikerinnahoista. Tiedustelut: tiedottaja Laura Tahkokallio, puh. 040556 9860, etunimi.sukunimi@wwf.fi