WWF:n raportti: Ilmastonmuutos kiihdyttää talvimyrskyjä
WWF:n raportti ”The Stormy Europe” osoittaa, että ilmastonmuutos lisää äärimmäisiä säätiloja ja myrskyjä talvikuukausina Euroopassa. Raportti on jälleen yksi osoitus siitä, että ilmastonmuutosta hidastavasta työkalupakista on otettava kaikki työkalut käyttöön. Keskeinen osa työkalupakkia on uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. WWF korostaa, että juuri nyt tulisi toimia ripeästi biopolttonesteiden käytön edistämiseksi, sillä sen suhteen High-Tech-Suomi on ollut toistaiseksi todellinen tuppukylä.
WWF:n raportti The Stormy Europe kokoaa tuoreet tutkimustulokset siitä, miten ilmastonmuutoksen kiihdyttämät myrskyt tulevat riepottelemaan Eurooppaa. Myrskyjen ennustetaan kovenevan erityisesti talvikuukausina. Esimerkiksi Iso-Britanniassa talvimyrskyt lisääntyisivät jopa 25 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä.
Talvimyrskyt aiheuttavat yleensä myös suurta taloudellista vahinkoa: Iso-Britanniassa jokainen talvimyrsky 1980- ja 1990-luvuilla maksoi 200 miljoonan ja 2 miljardin euron välillä.
”WWF:n raportti on kokooma tuoreesta tutkimustiedosta. Se on jälleen yksi viesti päättäjille, että ilmastonmuutosta hidastavat toimet on otettava käyttöön. Tämä edellyttää lakimuutoksia ja taloudellisia ohjauskeinoja”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen. ”On tärkeää, että Suomi ajaa EU-puheenjohtajakaudellaan nykyistä paljon kunnianhimoisempia päästövähennystavoitteita post-Kioto-kaudelle vaarallisen ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.”
The Stormy Europe -raportin julkistuspäivänä WWF Suomi haluaa erityisesti vauhdittaa Suomessa esitettyjä toimia biopolttonesteiden käyttöön ottamiseksi. Tällä viikolla mm. 144 kansanedustajaa teki lakialoitteen biopolttonesteiden valmisteveron poistamiseksi. WWF toivoo, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin, jotta lakialoite muuttuu laiksi. Tähän asti Suomi on ollut biopolttonesteiden käytössä todellinen tuppukylä.
Toteutuessaan uudistus merkitsisi sitä, että bensiinin korvaavan etanolin ja mineraalidieselöljyn korvaavan biodieselin kilpailukyky paranisivat merkittävästi. Tällöin esimerkiksi YTV voisi ryhtyä tankkaamaan pääkaupunkiseudun busseja biodieselillä vuodesta 2007 alkaen. Edellytyksenä on biodieselin verovapautus, sillä muuten tähän ei ole varaa.
Suomessa biopolttonesteiden osuus vuonna 2005 oli vain 0,1 %, mikä on kaukana EU:ssa yhteisesti sovitusta 2 prosentin tavoitteesta. WWF toivoo, että Suomi ottaa tavoitteet jatkossa tosissaan ja nostaa biopolttonesteiden osuuden liikenteessä vähintään EU:n suosittamalle 5,75 prosentin tasolle vuoteen 2010 mennessä. Tämä edellyttää laajan ohjauskeinovalikoiman käyttöönottoa viivyttelemättä. On oletettavaa, että Liikenteen biopolttoaineet -työryhmän 10.3 julkistamassa raportissa esitellään tarvittavat ratkaisut, ja WWF toivoo, että hallitus tekee ripeästi niiden käyttöönottamiseksi toimenpidesuunnitelman.
”Suomessa on tärkeää suosia ensisijaisesti kotimaisten biopolttoaineiden käyttöönottoa. Suomeen voitaisiin perustaa kolmekin bioetanolitehdasta, jotka parantaisivat työllisyyttä maaseudulla. Biodieselin tuotantoa varten raaka-ainetta joudutaan todennäköisesti myös tuomaan tropiikista, jolloin on tärkeää edellyttää, että kasviöljyn tuotanto toteutetaan kehitysmaissa luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. On tärkeää taata, etteivät sademetsät kaadu palmuöljyviljelmien tieltä teollisuusmaiden polttoainetarpeiden vuoksi. Kasvisöljyjen tuotanto on mahdollista toteuttaa kehitysmaissa myös sademetsien ulkopuolella pienviljelijöitä hyödyttäen”, sanoo projektipäällikkö Karoliina Auvinen WWF Suomesta.
Lisätietoja:
suojelujohtaja Jari Luukkonen, 040 585 0020; projektipäällikkö Karoliina Auvinen, 050 330 5418
Raportin “The Stormy Europe” voi ladata WWF:n internet-sivuilta englanninkielisenä pdf-tiedostona (1,26 Mt).
Taustatietoa toimittajille:
The Stormy Europe on kokooma tuoreista tieteellisistä löydöksistä, jotka koskevat tulevaisuuden myrskyjä Länsi- ja Keski-Euroopassa. Analyysiin sisällytetyt maat ovat Iso-Britannia, Alankomaat, Ranska, Saksa, Puola, Espanja ja Italia. Raportti tarkastelee kolmea parametriä: 1) ankarien talvimyrskyjen määrän lisääntyminen, 2) erittäin tuulisten päivien määrän lisääntyminen ja 3) äärimmäisen kovien tuulennopeuksien kasvaminen. Raportti pohjautuu tutkimukseen, joka tarkasteli neljästä globaalista ilmastomallista, neljästä alueellisesta ilmastomallista sekä yhdestä päästöskenaariosta koostuvan kokonaisuuden tuloksia. IPCC:n SRES A2 päästöskenaario ennustaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden saavuttavan 771 ppm vuoteen 2090 mennessä, mikä vastaa maapallon lämpenemistä 3-5 asteella esiteollisen ajan tasosta kauteen 2071-2100 mennessä. WWF huomauttaa, että tämä pitkälle ylittää 2°C :n vaarallisen kynnysarvon, jolla jo olisi merkittäviä vaikutuksia ihmisiin ja luontoon.
Talvimyrskyt saattavat aiheuttaa erittäin suurta tuhoa. Ilmastonmuutoksen myötä lämmennyt ilmakehä voi tarjota enemmän energiaa keskileveysasteiden myrskyjen käyttövoimaksi, ja tutkijat ennustavat talvimyrskyjen voimistuvan ja yleistyvän erityisesti Länsi- ja Keski-Euroopan alueella. Tähän päivään mennessä kalleimmat vakuutuskorvaukset Euroopassa kuuluvat edelleen talvimyrskyille Daria, Lothar ja Vivian, jotka iskivät Eurooppaan 1990-luvulla ja aiheuttivat yli 12 miljardin euron vakuutetut menetykset sekä lähes 300 kuolemantapausta yhdeksässä maassa. Kahdenkymmenen prosentin lisäys suurimpien myrskyjen esiintymistiheydessä – kuten ennustettu yhdeksi ilmastonlämpenemisen seuraukseksi vuosisadan loppuun mennessä – oletetusti nostaa näihin liittyviä rahallisia menetyksiä yli 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Ainoastaan rahavarat eivät ole vaarassa. Talvimyrskyjen ja muiden äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen asettaa suurempia uhkia myös ihmisten turvallisuudelle, erityisesti niille, jotka elävät haavoittuvilla alueilla kuten rannikon alangoilla ja vesistöalueilla.