Muovileluja jätevedenpuhdistamolla © HSY
Päivitetty

Kotien mikromuovit jäävät kiikkiin Viikissä

Suomen ja Pohjoismaiden suurin jätevedenpuhdistamo Helsingin Viikinmäessä käsittelee päivittäin jopa 800 000 talouden jätevesiä. Likaveden mukana jätevedenpuhdistamoon tulee myös mikromuoveja, joita päätyy jäteveteen muun muassa keinokuitua sisältävistä vaatteista ja kosmetiikasta.

Pienen pienet muovinpalaset jäävät nalkkiin jo vedenpuhdistusprosessin ensivaiheissa, välppäyksessä ja  esiselkeytyksessä, ja loput ilmastuksessa ja jälkiselkeytyksessä. Välppäyksen tarkoitus on poistaa isoimmat kappaleet jätevedestä. Esiselkeytyksessä vedestä laskeutetaan ja erotetaan hienompijakoinen kiintoaines ja osa fosforista, ilmastuksessa ja jälkiselkeytyksessä poistuu puolestaan loput fosforista ja suurin osa typestä.

”Välppäyksessä poistuva jäte mikromuoveineen menee jätteenkäsittelylaitokselle poltettavaksi. Esiselkeytyksessä ja ilmastuksessa syntynyt liete puolestaan mädätetään ja siitä tehdään multatuotteita”, selvittää tuotantoyksikön päällikkö Marina Graan Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY).

Alle viiden millimetrin kokoinen mikromuovi ei häviä mädätetystä lietteestä mihinkään. Niinpä mikromuovia päätyy takaisin luontoon, kun multaa levitetään vaikkapa pellolle. Myös muita vaihtoehtoja lietteen loppusijoitukselle tutkitaan HSY:llä.

Monivaiheinen jätevedenpuhdistusprosessi on silti tehokas mikromuovien poistaja. Ainoastaan alle yksi prosentti mikromuovista läpäisee kaikki vaiheet ja päätyy puhdistetun veden mukana Suomenlahden pohjaan.

Katujen muovit kulkevat vesistöön

Kotitaloudet eivät ole ainoa lähde Viikinmäelle tuleville mikromuoveille. Sitä saapuu myös Helsingin katujen hulevesistä, sillä osa etenkin keskustan vanhoista sadevesikaivoista on yhteisviemäröity kotitalouksista tulevan jäteveden kanssa.

”Kaduilla mikromuovia irtoaa esimerkiksi rengaspölystä ja keinonurmilta. Myös maahan heitetty isompikokoinen muovi muuttuu ennemmin tai myöhemmin mikromuoviksi, kun se hajoaa auringon valossa”, Graan kertoo.

Osa katuroskista ajautuu myös suoraan vesistöön. Eli jos heität tupakantumpin maahan, se päätyy jossain vaiheessa hyvin todennäköisesti viemäriin ja sieltä vesistöön.

Mikromuovin määrää jätevedessä voi saada pienemmäksi muun muassa ostamalla mikromuovista vapaata kosmetiikkaa ja luonnonkuiduista tehtyjä vaatteita. Vesistöjen kannalta Graanin mukaan sääntö numero yksi on, että roskaamisen on loputtava. Kaduilla roska kuuluu roskikseen, ei maahan, josta se voi hajota mikropartikkeleiksi ja päätyä luontoon.

Mikromuovit eivät kuitenkaan ole vesistöjen kannalta hankalimmat aineet Suomessa. Tärkeintä on poistaa fosforia ja typpeä, jotka aiheuttavat vesistössä leväkasvua ja rehevöitymistä. Myös esimerkiksi palonestokemikaalit, hormonit ja lääkeaineet ovat vesistöille haitallisia.


Teksti: Minna Nyrhinen-Blazquez
Kuva: HSY