WWF-LEHTI 1/2016

Yhdessä se on mahdollista

Kiitos tuestasi. Nämä saavutukset eivät olisi mahdollisia ilman uskollisia tukijoitamme. WWF toimii kaikilla mantereilla ja yli 100 maassa.

2 700

Ilveksellä menee aiempaa paremmin! Suomen ympäristökeskus tiedotti tammikuussa nisäkkäiden uusista uhanalaisuusluokituksista. Ilveksen lisäksi muun muassa karhu luokitellaan jatkossa uhanalaisen sijaan silmälläpidettäväksi lajiksi. Jatkamme suomalaisten metsien monimuotoisuuden suojelua. Suomessa arvioidaan olevan noin 2700 ilvestä.

Christian Fiderer / Flickr
© Christian Fiderer / Flickr
  • Jaa kuva

500 000

Konnien kotia ei muuteta kaatopaikaksi! Australiassa sijaitsevan maailman suurimman koralliriutan, Ison valliriutan, alueelle ei saa enää dumpata haitallista ruoppausjätettä. Alue on korvaamattoman arvokas ja rikas elinympäristö. Yli puoli miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa – mukana myös iso joukko suomalaisia – allekirjoitti vetoomuksemme riutan puolesta.

James Morgan / WWF
© James Morgan / WWF
  • Jaa kuva

2020

Olimme mukana Itämeren tilan parantamiseksi laaditun merenhoidon toimenpideohjelman valmistelun asiantuntijaryhmässä. Toimenpiteet tähtäävät Itämeren rehevöitymisen vähentämiseen, kestävämpiin kalakantoihin, vedenalaisluonnon parempaan tuntemiseen sekä mereisten suojelualueiden laadun parantamiseen. Tavoitteena on Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä.

Mats Westerbom / WWF
© Mats Westerbom / WWF
  • Jaa kuva

30 000

Kampanjointimme tuotti suuren voiton. Maailman suurin norsunluun myyjä, Hongkong, ilmoitti vuoden alussa, että se aikoo kieltää norsunluukaupan ja koventaa uhanalaisten lajien salakuljetuksesta ja laittomasta kaupasta määrättäviä rangaistuksia. Vuosittain Afrikassa on salametsästetty noin 30 000 norsua pelkästään syöksyhampaiden vuoksi.

Afrikannorsu naturepl.com / Andy Rouse / WWF-Canon
© naturepl.com / Andy Rouse / WWF-Canon

46

Kesällä 2013 toimme Helsingin energiaratkaisua koskevaan keskusteluun oman mallimme, joka perustuu hajautettuun, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Kaukolämmön tarvetta on mahdollista vähentää nykytasosta 46 prosenttia vuoteen 2050 mennessä energiatehokkuutta lisäävillä toimilla. Joulukuussa 2015 Helsingin kaupunginvaltuuston päättämä tulevaisuuden energiaratkaisu on keskeisiltä osiltaan esittämämme vaihtoehdon mukainen.

Kaisa Ryynänen / WWF
© Kaisa Ryynänen / WWF

100

100 liekkiä Nepaliin! Keräsimme joukkorahoituksella sata biokaasuyksikköä nepalilaisiin koteihin. Polttopuun korvaava kaasuliesi helpottaa huomattavasti ihmisten elämää ja säästää metsiä. Maanjäristyksen jälkeinen apumme on ollut elintärkeää. Olemme olleet varmistamassa myös sitä, että valtion jälleenrakennusohjeistus huomioi luonnonvarojen kestävän käytön.

WWF Nepal
© WWF Nepal
  • Jaa kuva

Pariisissa tehtiin historiaa!

WWF:n ilmastoasiantuntijat ovat jo pitkään vaikuttaneet uuden kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Joulukuussa oli syytä juhlaan, kun ilmastosopimus solmittiin Pariisissa. Kiitos tuestanne, ilmasto- ja yleiskummit!

• YK:n 195 jäsenvaltiota pääsi yhteisymmärrykseen siitä, että maapallon keskilämpötilan nousu on rajattava 2 tai 1,5 asteeseen. Olemme edistäneet jälkimmäistä lämpötilatavoitetta.
• Olemme ajaneet energiaratkaisuja, jotka turvaavat kehittyvien maiden energiansaannin ympäristöystävällisillä tavoilla. Kokouksen aikana yksityissektorin toimijat julkistivat lukuisia tähän tähtääviä aloitteita: esimerkiksi hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda 300 GW:n edestä uusiutuvaa energiaa Afrikassa vuoteen 2030 mennessä.
• WWF arvioitiin kokouksen aikana kansainvälisesti yhdeksi vaikuttavimmaksi ilmastoasioista viestiväksi tahoksi sosiaalisessa mediassa.
• Uusi sopimus astuu voimaan vuonna 2020. Pariisissa sovittiin myös jo ennen sitä tehtävistä ilmastotoimista, jotta päästöt saataisiin laskuun nopeasti. Tämä on ollut yksi keskeisimpiä ajamiamme asioita.

 

Jaa tämä sivu: