Kiljuhanhi
Kiljuhanhi, tuttavallisemmin kiljukas, on yksi Pohjoismaiden uhanalaisimmista pesimälinnuista. Vielä ennen toista maailmansotaa kiljuhanhi oli Lapissa yleinen näky pesimäaikaan, mutta nykyään sen voi nähdä Suomessa vain muuttomatkoilla.
Tietoa lajista
Pieni ja tummanruskea kiljuhanhi muistuttaa suuresti lähisukulaistaan tundrahanhea: molemmilla lajeilla on aikuisena valkoinen otsakilpi ja vatsassa mustia laikkuja. Kiljuhanhen erottaa helpoiten tundrahanhesta kirkkaankeltaisesta silmärenkaasta ja pienemmästä koosta.
Kiljuhanhi pesii tunturialueilla ja on varsinkin pesimäaikaan hyvin arka. Nykyään lajin pesimäpaikkoja tunnetaan Pohjoismaissa vain Norjasta. Pohjolan kiljuhanhet talvehtivat Pohjois-Kreikassa. Suomessa kiljuhanhen pesintä on varmistettu edellisen kerran vuonna 1995.
Tiesitkö, että...
Maailmanlaajuisesti kiljuhanhia arvioidaan olevan noin 28 000–33 000.
Kiljuhanhi on uhanalainen koko levinneisyysalueellaan, joka ulottuu Pohjoismaista Itä-Siperiaan saakka. Kiireisimmin suojelun tarpeessa on kuitenkin sen omaleimainen ja pahasti romahtanut pohjoismainen kanta. 1910-luvulla arvioitiin, että Oulun kautta muutti keväällä noin 10 000 yksilöä kohti Tunturi-Lapin pesimäalueita. Mikään ei näyttänyt uhkaavan lajia, joka oli sopeutunut erinomaisesti pohjoisiin olosuhteisiin. Metsästys kuitenkin romahdutti kannan, ja huonoimpina vuosina 2000-luvun alussa Oulun seudulla havaittiin keväisin vain muutamia yksilöitä.
Viime vuosina uutiset ovat olleet pitkästä aikaa ilahduttavia: kiljuhanhia on laskettu Oulun seudulla jo useana vuotena peräkkäin noin sata. Jos kannan voimistuminen jatkuu, kiljuhanhen pesintä saatetaan varmistaa lähiaikoina taas myös Suomessa.
Voit oppia lisää kiljuhanhen ravinnosta, lisääntymisestä ja elintavoista selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.
Kiljuhanhi on kasvissyöjä kuten muutkin hanhet. Poikaset syövät myös hyönteisiä.
Kiljuhanhi munii toukokuussa 5–7 munaa. Se hautoo niitä vajaan kuukauden ajan.
Vaikka toisin voisi kuvitella, kiljuhanhen ääntely ei kuulosta kiljumiselta. Inarinsaameksi lajia kutsutaankin lauluhanheksi.
Uhat
Liiallinen metsästys etenkin talvehtimisalueilla ja muuttoreittien varrella sijaitsevilla levähdyspaikoilla on suurin syy kiljuhanhikannan taantumiseen. Niinpä näiden alueiden paikantamisella ja suojelulla on kiire.
Kiljuhanhi on useimmista muista hanhilajeista poiketen riippuvainen matalakasvuisista, usein suolaisista luonnonniityistä. Maankäytön muutokset ja umpeenkasvu uhkaavat tällaisia niittyjä ja sitä kautta kiljuhanhia.
Mitä WWF tekee?
WWF:n kiljuhanhityöryhmä perustettiin vuonna 1984. Työryhmä toimii edelleen ja tekee tiivistä yhteistyötä Norjan lintutieteellisen yhdistyksen kiljuhanhityöryhmän kanssa. Olemme mukana kansainvälisessä Kiljuhanhi EU LIFE-hankkeessa, joka suojelee kiljuhanhia koko niiden Euroopan muuttoreitin matkalla.
-
Seuraamme kevätmuutolla levähtäviä kiljuhanhia Perämeren rannikolla
Vuonna 1985 aloittamamme kiljuhanhien kevätseuranta Oulun seudulla on maailman pisin seuranta-aineisto lajista.
-
Koulutamme uusia ihmisiä kiljuhanhien inventointiin ja suojeluun
Koulutuksemme tuloksena uusia kansallisia työryhmiä on perustettu viime vuosina muun muassa Viroon, Liettuaan, Puolaan, Unkariin, Serbiaan ja Turkkiin.
-
Tutkimme kiljuhanhia satelliittilähettimien avulla
Tutkimme kiljuhanhen pesimä-, muuttolevähdys- ja talvehtimisalueita ja edistämme näin löydettyjen alueiden suojelua. Vuonna 2019 työryhmämme jäsenet löysivät uuden levähdysalueen Virosta.
-
Inventoimme lajin potentiaalisia pesimäalueita Pohjois-Lapissa
-
Torjumme kiljuhanhen metsästystä ja valistamme lajin suojelun tärkeydestä
Kiljuhanhien muuttoreitit selvisivät satelliittiseurannassa. Pesimättömät yksilöt suuntaavat seurannan mukaan Uralin yli Taimyrin niemimaalle, kun taas pesineet valitsevat suoran reitin talvehtimisseuduille Kreikkaan.
Kiljuhanhen kannankehitys vuosina 1985-2023.
Jos epäilet havainneesi kiljuhanhen, pyydämme viipymättä raportoimaan havainnosta kiljuhanhityöryhmälle:
puheenjohtaja Esa Aalto, esaalto@hotmail.com
sihteeri Antti Pöllänen, anttipollan@gmail.com
WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, petteri.tolvanen@wwf.fi
Haluatko auttaa?
Auta kiljuhanhea lahjoituksella
Suomen tutkituista lajeista joka yhdeksäs on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Sinun tukesi on tärkeää Suomen uhanalaisten lajien sekä niiden elinympäristöjen suojelutyössä
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.