Arktinen alue
Ilmaston lämpeneminen uhkaa arktisen alueen ainutlaatuista luontoa. Tavoitteemme on ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä lumesta ja jäästä riippuvaisten lajien, kuten jääkarhun ja naalin, suojeleminen.
Tietoa alueesta
Maapallon pohjoisnapaa ympäröi valtava alue, jossa ihmisen kädenjälki ei näy vielä yhtä selvästi kuin muualla maapallolla. Arktinen alue – lumen, jään ja karunkauniiden maisemien valtakunta – on kuitenkin tällä hetkellä valtavien muutosten kourissa ilmastonmuutoksen takia. Ilmasto lämpenee arktisella alueella ainakin kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin.
Arktisella alueella on suuri merkitys koko maapallon luonnon monimuotoisuudelle. Osaa alueen lajeista, kuten jääkarhuja, ei tavata missään muualla.
Suomikin on arktinen maa, ja monet lajeistamme, kuten naali ja itämerennorppa, ovat arktisia lajeja. Suomessa ja muualla tavattavia arktisia lajeja yhdistää se, että ne ovat sopeutuneet ihailtavasti hyisiin oloihin. Esimerkiksi naali pysyy lämpimänä jopa 40 asteen pakkasella paksun turkkinsa ansiosta.
Arktiset lajit pärjäävät hyvin jäätävissä olosuhteissa, mutta tulevaisuudessa niiltä vaaditaan sopeutumista toisenlaisiin, aina vain lämpimämpiin oloihin.
Tutustu muutamiin arktisiin lajeihin tarkemmin selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.
Jääkarhuja arvioidaan olevan noin 22 000–31 000. Noin 60 prosenttia jääkarhuista elää Kanadassa. Lisäksi niitä elää Venäjällä, Alaskassa, Grönlannissa ja Norjan Huippuvuorilla.
Naalia eli napakettua tavataan arktisilla seuduilla kautta pohjoisen pallonpuoliskon. Vaikka koko maailman mittakaavassa naalit eivät ole häviämässä, Pohjoismaista laji on ollut vaarassa kadota.
Mursu voi painaa lähes kaksi tonnia ja sen mahtavat torahampaat voivat kasvaa metrin mittaisiksi. Mursuja uhkasi ennen metsästys, mutta nykyään suurin uhka on ilmastonmuutos.
Maitovalaat luokitellaan silmälläpidettäviksi eli lähes uhanalaisiksi. Maitovalaiden lisäksi arktisella alueella elää muun muassa grönlanninvalaita ja sarvivalaita.
Kiljuhanhi on arktinen lintulaji. Se on Pohjoismaissa pesivistä lintulajeista uhanalaisin. Kevätmuutolla kiljuhanhia nähdään säännöllisesti myös Suomessa.
Uhat
Ilmastonmuutos lämmittää arktista aluetta nopeammin kuin mitään muuta aluetta maapallolla. Huomattava osa Pohjoisen jäämeren ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt. Myös Suomen luonnossa on nähtävissä monia lämpenemisen merkkejä: vesistöjen jääpeiteajat ovat lyhentyneet, kasvillisuus on muuttunut ja metsänraja on siirtynyt pohjoisemmaksi ja korkeammalle.
Video näyttää, kuinka merijää on kutistunut arktisella alueella neljässä vuosikymmenessä.
Lämpenemisellä on vakavia seurauksia lajeille: Jääkarhun ravinnonsaanti vaikeutuu huomattavasti, jos jäätä ei ole. Nuoret mursut voivat tallautua kuoliaiksi eläinten pakkautuessa tiiviiksi joukoiksi rannalle jään sulaessa. Naali on Suomessa enää satunnainen vierailija ketun muuttaessa pohjoisemmaksi ja vallatessa siltä elintilaa. Lohikalat kärsivät vesien lämpenemisestä. Huolestuttavia esimerkkejä riittää.
Kylmään tottuneet kasvit ja eläimet voivat muilla alueilla yrittää sopeutua ilmastonmuutokseen vetäytymällä kohti pohjoista. Maapallon pohjoisimmassa kolkassa eläville eliölajeille pakomatka ei ole ratkaisu.
Arktisen alueen kohtalo vaikuttaa koko maapallon tulevaisuuteen. Jäätiköiden sulaminen pohjoisessa nostaa merenpintaa toisella puolella maapalloa. Lisäksi lämpeneminen happamoittaa merta ja muuttaa ilma- ja merivirtoja. Erityisen vakava uhka on ikiroudan sulaminen. Ikiroudasta voi vapautua kasvihuonekaasuja, jotka nostaisivat maapallon lämpötilaa vaarallisesti.
Arktisen alueen luonnonvaroihin, kuten öljyyn ja kaasuun, on jäiden sulaessa entistä helpompi päästä käsiksi ja niiden käyttö kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään. Useat maat ovat ilmoittaneet halustaan hyödyntää alueen luonnonvaroja. Uhkana on myös, että öljyn ja kaasun lisäksi alueen muitakin luonnonvaroja – muun muassa kaivannaisteollisuuden raaka-aineita ja kalakantoja – hyödynnetään kestämättömästi. Suurimmat investoinnit kohdistuvat infrastruktuuriin, joka tukee sulavan meren taloudellista hyödyntämistä: merenkulkua, kalastusta, turismia ja kaivannaisteollisuutta.
Laivaliikenne lisääntyy arktisella alueella uusien meriväylien auetessa. Laivat voivat törmätä valaisiin ja kuljettaa alueelle haitallisia vieraslajeja. Lisäksi meriliikenteen melun on havaittu haittaavan merinisäkkäitä, ja öljyonnettomuuden siivoaminen olisi arktisissa oloissa äärimmäisen haastavaa.
Mitä WWF tekee?
Ilmaston muuttuessa luonnonsuojelu on entistä tärkeämpää. Jotta voisimme turvata arktisten lajien säilymisen myös tulevaisuudessa, tulee ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä arktisen luonnon suojeluun, seurantaan ja tutkimukseen panostaa entistä voimakkaammin. Suojelemme arktista aluetta esimerkiksi seuraavin tavoin:
-
Vaikutamme ilmastopolitiikkaan
Vaikutamme niin Suomen harjoittamaan ilmastopolitiikkaan kuin kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihinkin. Lue lisää ilmastonmuutoksesta ja työstämme sen hillitsemiseksi.
-
Edistämme uusiutuvan energian käyttöönottoa ja energiatehokkuutta
Ilmastonmuutosta voidaan hillitä ottamalla käyttöön uusiutuvaa energiaa ja parantamalla rakennusten energiatehokkuutta.
-
Edistämme ilmastonmuutosta hillitsevää sijoittamista
Työskentelemme yhteistyössä tutkijoiden ja finanssialan toimijoiden kanssa.
-
Vaadimme, ettei arktisia öljy- ja kaasuvarantoja hyödynnetä
Vaadimme, että kaikki jo nyt tunnetut öljy- ja kaasuvarannot arktisella alueella tulee jättää hyödyntämättä ja uusien esiintymien etsiminen täytyy lopettaa.
-
Ajamme raskaan polttoöljyn käytön kieltämistä arktisessa meriliikenteessä
Raskaan polttoöljyn käyttäminen meriliikenteessä aiheuttaa vakavia päästöjä. Lisäksi onnettomuuden sattuessa sen siivoaminen merestä on liki mahdotonta. Ajamme tavoitteitamme esimerkiksi Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa.
-
Vaikuttamalla Arktisen neuvoston työhön tarkkailijajäsenen roolissa
Käytämme laajaa asiantuntemustamme sen hyväksi, että neuvoston päätökset tehdään luonnon ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
-
Toimimme kentällä
Olemme muun muassa perustamassa ja varustamassa jääkarhupartioita, jotka pitävät jääkarhuja loitolla ihmisasutuksesta ja vähentävät näin sekä ihmisille että eläimille vaarallisia kohtaamisia.
-
Tuemme monia tutkimushankkeita
Tuemme esimerkiksi jääkarhujen ja kiljuhanhien satelliittiseurantaa sekä Arktisen alueen valastutkimusta.
-
Rahoitamme Suomessa naalin suojelua
Rahoitamme Lapissa naaleille tarkoitettuja ruokinta-automaatteja ja riistakameroita.
-
Edistämme luonnonsuojelualueiden perustamista arktiselle alueelle
Tavoitteenamme on muun muassa laajan Last Ice Area -nimisen suojelualueen perustaminen Grönlannin ja Kanadan vesille.
-
Toimimme maailmanlaajuisesti muovijätteen vähentämiseksi
Pohjoiselle Jäämerelle kulkeutuu muovijätettä ja mikromuovia myös arktisen alueen ulkopuolelta.
-
Viestimme arktisesta alueesta ja sen merkityksestä
Haluatko auttaa?
Liity Lumi-kummiksi
Suojele kanssamme pohjoista luontoa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Lumesta ja jäästä riippuvaiset eläimet ovat vakavasti uhattuna jo nyt – myös Suomessa.
Liity Lumi-kummiksi
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.