Arktinen alue

Maapallon pohjoisnapaa ympäröi valtava alue, jossa ihmisen kädenjälki ei näy vielä yhtä selvästi kuin muualla maapallolla. Arktinen alue – lumen, jään ja karunkauniiden maisemien valtakunta – on kuitenkin tällä hetkellä valtavien muutosten kourissa ilmastonmuutoksen takia. Ilmasto lämpenee arktisella alueella ainakin kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin.

Arktisella alueella on suuri merkitys koko maapallon luonnon monimuotoisuudelle. Osaa alueen lajeista, kuten jääkarhuja, ei tavata missään muualla.

Suomikin on arktinen maa, ja monet lajeistamme, kuten naali ja itämerennorppa, ovat arktisia lajeja. Suomessa ja muualla tavattavia arktisia lajeja yhdistää se, että ne ovat sopeutuneet ihailtavasti hyisiin oloihin. Esimerkiksi naali pysyy lämpimänä jopa 40 asteen pakkasella paksun turkkinsa ansiosta.

Arktiset lajit pärjäävät ihailtavasti jäätävissä olosuhteissa, mutta tulevaisuudessa niiltä vaaditaan sopeutumista toisenlaisiin, aina vain lämpimämpiin oloihin.

Tutustu muutamiin arktisiin lajeihin tarkemmin selaamalla alla olevaa kuvagalleriaa.

Ilmastonmuutos lämmittää arktista aluetta nopeammin kuin mitään muuta aluetta maapallolla. Huomattava osa Pohjoisen jäämeren ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt. Myös Suomen luonnossa on nähtävissä monia lämpenemisen merkkejä: vesistöjen jääpeiteajat ovat lyhentyneet, kasvillisuus on muuttunut ja metsänraja on siirtynyt pohjoisemmaksi ja korkeammalle.

Video näyttää, kuinka merijää on kutistunut arktisella alueella neljässä vuosikymmenessä.

Lämpenemisellä on vakavia seurauksia lajeille: Jääkarhun ravinnonsaanti vaikeutuu huomattavasti, jos jäätä ei ole. Nuoret mursut voivat tallautua kuoliaiksi eläinten pakkautuessa tiiviiksi joukoiksi rannalle jään sulaessa. Naali on Suomessa enää satunnainen vierailija ketun muuttaessa pohjoisemmaksi ja vallatessa siltä elintilaa. Lohikalat kärsivät vesien lämpenemisestä. Huolestuttavia esimerkkejä riittää.

Kylmään tottuneet kasvit ja eläimet voivat muilla alueilla yrittää sopeutua ilmastonmuutokseen vetäytymällä kohti pohjoista. Maapallon pohjoisimmassa kolkassa eläville eliölajeille pakomatka ei ole ratkaisu.

Arktisen alueen kohtalo vaikuttaa koko maapallon tulevaisuuteen. Jäätiköiden sulaminen pohjoisessa nostaa merenpintaa toisella puolella maapalloa. Lisäksi lämpeneminen happamoittaa merta ja muuttaa ilma- ja merivirtoja. Erityisen vakava uhka on ikiroudan sulaminen. Ikiroudasta voi vapautua kasvihuonekaasuja, jotka nostaisivat maapallon lämpötilaa vaarallisesti.

Arktisen alueen luonnonvaroihin, kuten öljyyn ja kaasuun, on jäiden sulaessa entistä helpompi päästä käsiksi ja niiden käyttö kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään. Useat maat ovat ilmoittaneet halustaan hyödyntää alueen luonnonvaroja. Uhkana on myös, että öljyn ja kaasun lisäksi alueen muitakin luonnonvaroja – muun muassa kaivannaisteollisuuden raaka-aineita ja kalakantoja – hyödynnetään kestämättömästi. Guggenheim Partners on arvioinut, että lähivuosikymmeninä arktisen alueen kehittämiseen investoidaan jopa biljoona dollaria. Suurimmat investoinnit kohdistuvat infrastruktuuriin, joka tukee sulavan meren taloudellista hyödyntämistä: merenkulkua, kalastusta, turismia ja kaivannaisteollisuutta.

Laivaliikenne lisääntyy arktisella alueella uusien meriväylien auetessa. Laivat voivat törmätä valaisiin ja kuljettaa alueelle haitallisia vieraslajeja. Lisäksi meriliikenteen melu voi haitata merinisäkkäitä, ja öljyonnettomuuden siivoaminen olisi arktisissa oloissa äärimmäisen haastavaa.

Ilmaston muuttuessa luonnonsuojelu on entistä tärkeämpää. Jotta voisimme turvata arktisten lajien säilymisen myös tulevaisuudessa, tulee ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä arktisen luonnon suojeluun, seurantaan ja tutkimukseen panostaa entistä voimakkaammin. Suojelemme arktista aluetta esimerkiksi seuraavin tavoin: