Lapsia juoksemassa bhutanilaisen koulun pihalla.

Bhutan

Aasia

Bhutanin ikiaikaisissa metsissä elää uskomaton lajikirjo. Suojelemme Bhutanin metsiä ja niissä eläviä lajeja ja kehitämme kestäviä elinkeinoja paikallisten kanssa.

Tietoa alueesta

Villisika kuvattuna riistakameralla bhutanilaisessa metsässä.

Bhutanin korkealle kohoavat metsät ovat luonnon monimuotoisuuden aarreaitta. Villisika tallentui riistakameraan vanhassa bhutanilaisessa metsässä.

Tiesitkö, että...

Himalajan vuoristoa kutsutaan maapallon kolmanneksi napa-alueeksi.

Himalajalla sijaitsevassa Bhutanissa luonnon monimuotoisuus on säilynyt pitkään lähes koskemattomana ja alueella elääkin lukuisia kotoperäisiä lajeja. Alueen suuret joet saavat alkunsa Himalajan lumihuippuisilta vuorilta ja tiheä metsäpeite ylläpitää jokien virtauksia turvaten makean veden saannin miljoonille ihmisille.

Bhutan on maailman ainut valtio, jossa lumileopardin ja tiikerin elinalueet risteävät. Myös uhanalainen aasiannorsu elää täällä.

Bhutan on maailman ainoa maa, joka mittaa hyvinvointia bruttokansantuotteen (BKT) ohella myös bruttokansanonnellisuus-mittarilla. Se on kehitysfilosofinen lähestymistapa, joka ottaa huomioon materiaalisen hyvinvoinnin lisäksi yhteiskunnan sosiaalisen, ekologisen, henkisen, kulttuurisen ja demokraattisen kehityksen. Bhutanissa buddhalainen uskonto on vahvasti läsnä. Uskontonsa takia paikalliset arvostavat erityisellä tavalla ympäristöä ja villieläimiä.

Bhutan on myös maailman ainoa hiilinegatiivinen maa, eli sen metsät sitovat enemmän hiiltä kuin mitä maan hiilidioksidipäästöt ovat.

Uhat

Metsänvartijat tarkkailevat maastoa kansallispuistossa.

Metsänvartijat tarkkailevat maastoa maan suurimmassa Wangchuk Centennialin kansallispuistossa, jonka perustamista WWF on tukenut.

Bhutan on moneen muuhun maahan verrattuna eristäytynyt, eikä väestönkasvu aiheuta samanlaisia uhkia luonnolle kuin maapallon väestökeskuksissa. Tästä huolimatta paine Bhutanin luonnonvarojen, kuten metsien hyödyntämiseen kasvaa.

Infrastruktuurin rakentaminen

Vesivoimarakentaminen on yksi suurimmista uhista Bhutanin luonnolle. Kasvava energian tarve sekä Bhutanissa että maan ulkopuolella on johtanut siihen, että vesivoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan lähes kaikkiin Bhutanin jokiin. Vesivoima onkin Bhutanin suurin vientituote. Patojen rakentamisella on negatiivisia vaikutuksia alueen vesiekosysteemeihin, luontoon ja vaelluskalojen kantoihin.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu näkyy jo bhutanilaisten maanviljelijöiden arjessa. Ilmastonmuutos aiheuttaa arvaamattomia sääilmiötä kuten rankkasateita ja raekuuroja, jotka heikentävät satoa ja lisäävät tuholaisten määrää. Lisäksi rankkasateet aiheuttavat maanvyöryjä, jotka lisäävät satovahinkoja ja heikentävät maan hedelmällisyyttä.

Metsäkato

Metsiä kaadetaan maanviljelyn tieltä eri puolilla maata. Erityisessä riskissä ovat trooppiset ja subtrooppiset metsät sekä lauhkean vyöhykkeen metsät. Monissa paikoin karjan määrä ylittää luonnon kannalta kestävän tason. Liiallinen laiduntaminen aiheuttaa eroosiota, köyhdyttää maaperää ja tuhoaa metsäpeitettä. Myös laittomat hakkuut, metsähyödykkeiden liiallinen kerääminen ja metsäpalot aiheuttavat metsäkatoa Bhutanissa. Metsien tuhoutuessa villieläimet ajetaan elämään toisistaan eristäytyneillä alueilla.

Salametsästys ja laiton kauppa

Salametsästys on ongelma myös Bhutanissa, sillä rikollinen toiminta ei tunne valtioiden rajoja. Salametsästäjä tai kauppias voi saada uhanalaisten eläinten osista valtavia rahasummia. Eläimen osat myydään usein Aasian pimeille markkinoille rohdoslääkkeiksi. Lääketieteellisiä todisteita eläinten osien vaikutuksista ei ole. Tiikerin talja on haluttu statussymboli, muista eläimen osista tehtyjen esineiden uskotaan tuovan onnea ja suojelevan pahalta. Lumileopardit ja tiikerit saattavat hyökätä karjan kimppuun, mikä voi johtaa myös salametsästykseen esimerkiksi kostoksi.

Ihmisten ja villieläinten väliset konfliktit

Konfliktit villieläinten ja ihmisten välillä ovat väistämättömiä, koska ihmiset elävät Bhutanissa lähellä villieläimiä. Eläinten kaventuva elinalue ajaa eläimet helpommin ihmisasutuksen lähettyville. Villieläimet kuten villisiat, hirvieläimet ja apinat tulevat usein viljelyksille ruokailemaan, ja voivat tuhota viljelijän sadon yhdessä yössä. Myös petojen vähenevä saaliseläinten määrä voi houkutella pedon karjan ja kotieläinten kimppuun.

Mitä WWF tekee?

Asiantuntijat mittaavat pannoitettavan lumileopardin häntää Bhutanissa syyskuussa 2016. Lähetinpantojen avulla lumileopardien liikkeistä saadaan elintärkeää tietoa.

WWF tukee Bhutanin valtion perustuslaissa olevaa tavoitetta säilyttää 60 prosenttia maan metsistä. Työskentelemme Bhutanissa luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi, ihmisten ja villieläinten välisten konfliktien vähentämiseksi ja paikallisten ihmisten kestävien elinkeinojen kehittämiseksi. WWF Suomen tukema työ Bhutanissa on Suomen ulkoministeriön tukemaa kehitysyhteistyötä.

  • Tuemme paikallisten hallinnoimia kylämetsiä

    WWF Suomi tukee kylämetsätyötä mm. ulkomisteriön kehitysyhteistyörahoituksella. Kylämetsäinstituutiot toteuttavat kestävää metsänhoitoa ja niiden avulla vähennetään köyhyyttä luomalla kestävää toimeentuloa maaseudun yhteisöille ja alkuperäiskansoille

  • Tuemme nykyisten suojelualueiden säilyttämistä ja kehittämistä

    Olemme olleet ratkaisevassa osassa Bhutanin suurimman kansallispuiston, Wangchuk Centennialin, perustamisessa vuonna 2012. Kansallispuistossa asuu nykyään mm. tiikereitä ja lumileopardeja.

  • Turvaamme puhtaan veden saannin

    Suojelemalla Himalajan metsät pidämme huolta, että puhdasta vettä riittää kaikille myös tulevaisuudessa.

  • Kartoitamme uhanalaisten eläinten määrää

    Lumileopardeja tutkitaan parhaiten riistakameroiden ja seurantapantojen avulla, tiikereitä tutkitaan pääosin riistakameroilla. Lajeja tutkitaan myös eläinten jättämien jälkien ja dna-tutkimuksen avulla. Tutkimustulosten avulla suojelutoimia voidaan kohdistaa entistä tehokkaammin.

  • Tuemme keinoja sopeutua ilmastonmuutokseen

    Autamme paikallisia ihmisiä muuttuvissa olosuhteissa mm. kehittämällä sääpalveluita, kehittämällä vaihtoehtoja polttopuulle sekä kouluttamalla maanviljelijöitä ja karjanomistajia.

  • Tuemme ja kehitämme kestäviä elinkeinoja

    Perinteisesti maaseudulla on hankittu elanto maanviljelyksellä ja luonnonvarojen hyödyntämisellä. Jotta paine luonnonvarojen kestämättömään käyttöön vähenisi ja paikallisten ihmisten hyvinvointi kasvaisi, kehitämme yhdessä paikallisten kanssa kestäviä elinkeinoja. Tuellamme on esimerkiksi kehitetty ekomatkailua kotimajoitusten muodossa ja perustettu kudontakeskus, joka turvaa paikallisten naisten toimeentulon ja vähentää heidän riippuvuuttaan luonnonvaroista.

  • Vähennämme ihmisten ja villieläinten välisiä konflikteja

    Bhutanissa ihmiset elävät lähellä villieläinten, kuten lumileopardien ja tiikereiden, elinalueita. Tuemme korvausrahastoja villieläinten aiheuttamien vahinkojen varalle. Houkutus tappaa villieläimiä kostoksi karjan metsästämisestä vähenee, kun menetetystä karjasta saa taloudellisen korvauksen. Kehitämme myös yhdessä paikallisten kanssa keinoja torjua villieläinten aiheuttamia satovahinkoja.

  • Levitämme tietoa ja ymmärrystä luonnosta ympäristökasvatuksen avulla

    Opastamme paikallisia luonnonvaraisten lajien elintavoista ja tärkeydestä luonnon tasapainon kannalta ja innostamme mm. koululaisia suojelemaan luontoa.

  • Tuemme pienimuotoista uusiutuvaa energiaa

    Maaseudulla sähköverkkoja ei ole rakennettu pitkien välimatkojen ja vaikeakulkuisen maaston takia. Sähkön puuttuessa puun polttaminen on ollut usein ainoa tapa lämmittää ja valaista asuntoja. Jotta tarve polttopuulle vähenisi eivätkä arvokkaat metsät tuhoutuisi, edistämme pienimuotoisen aurinkoenergian käyttöä.

Mitä sinä voit tehdä?

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.

Auta Yleiskummina

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.