Meitä on 410 – kuvia yhdestä maailman har­vi­nai­sim­mis­ta hylkeistä

Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Sitä ei esiinny missään muualla maailmassa kuin Suomessa Saimaan vesistössä. Erittäin uhanalaisia saimaannorppia arvioidaan olevan noin 410. Saimaannorppia uhkaavat erityisesti hukkuminen kalanpyydyksiin ja ilmastonmuutos.

Tämän näyttelyn kuvat on ottanut luontokuvaaja ja dokumentaristi Juha Taskinen. Hän on kuvannut ja suojellut saimaannorppia jo lähes 40 vuotta.

Iitta ja Vekara

Iitta-niminen saimaannorppa makoilee tyytyväisenä kivellä kesäkuussa. Sen kuutti Vekara on tullut nuuhkimaan emoaan. Vekaralle ei enää riitä maitoa, mutta se pääsee samalle kivelle lepäämään yöksi emänsä kanssa.

Mestariuimari

Kimmo-kuutti on hyvä uimaan! Saimaannorpan kuutit sukeltavat jo muutaman päivän ikäisinä. Kimmon emä on Linnansaaren kansallispuiston selkävesien pesijä Terhi. Terhin kuuteista kaksi on hukkunut kalaverkkoihin.

Lumipenkassa

Tämä Lumiksi nimetty kuutti on erityisen vaalea väritykseltään. Sen Oranssi-emä on oranssinruskea. Saimaannorpan suojaväri auttaa sitä sulautumaan maastoon: Lumi-kuutti ”katoaa” valkoiseen lumipenkkaan ja sen emää taas on vaikea huomata rantakivikosta.

Viiksiviestejä

Pikku Tuuh on talven 2014 apukinoskuutti. Se pelastui vähälumiselta talvelta Itä-Suomen yliopiston hyljetutkijoiden kolaaman apukinoksen ansiosta. Suruksemme Pikku Tuuhin Lilja-emä löytyi jäiden sulaessa kuolleena alueelta, jossa oli talviverkkoja. Kuutin kohtalosta ei ole tietoa.

Kirsa

Saimaannorpan nenä eli kirsa, sieraimet ja viikset ovat herkät ja erehtymättömät hylkeen sukeltaessa Saimaan pimeissä vesissä. Norpat liikkuvat huokailuavannolta toiselle ja viettävät suurimman osan elämästään veden alla.

Uuno ja Kaino

Pihlajavedellä salaisessa saaressaan löhöilevät Uuno ja Kaino ovat toisilleen tuttuja jo kuuttiajoistaan.  Nämä kaverukset kuuntelevat kevättä usein vieretysten. Rauhallisen Uunon nukkuessa Kaino on yleensä valppaana vahtivuorossa.

Verkkoon hukkunut

Kuutit eivätkä myöskään aikuiset norpat osaa aina varoa kalaverkkoja. Tilanne on parantunut huomattavasti vapaaehtoisten ja lakisääteisten kalastusrajoitusten myötä, mutta kalanpyydyksiin hukkuminen on edelleen saimaannorpan suurin uhka.

WWF on suojellut saimaannorppaa vuodesta 1979 ja suojelun ansiosta norppakanta on säilynyt ja kasvanut Saimaalla.

Liity saimaannorpan suojelijoiden eturiviin!

Jos erittäin uhanalainen saimaannorppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Ihminen on sen suurin uhka. Ihminen voi olla myös sen pelastaja.

Auta Saimaannorppa-kummina

Liity saimaannorpan suojelijoiden eturiviin!

Jos erittäin uhanalainen saimaannorppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Ihminen on sen suurin uhka. Ihminen voi olla myös sen pelastaja.