Meitä on 480 – kuvia yhdestä maailman harvinaisimmista hylkeistä
Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Sitä ei esiinny missään muualla maailmassa kuin Suomessa Saimaan vesistössä. Erittäin uhanalaisia saimaannorppia arvioidaan olevan noin 480. Saimaannorppia uhkaavat erityisesti hukkuminen kalanpyydyksiin ja ilmastonmuutos.
Tämän näyttelyn kuvat on ottanut luontokuvaaja ja dokumentaristi Juha Taskinen. Hän on kuvannut ja suojellut saimaannorppia jo lähes 40 vuotta.
Iitta ja Vekara
Iitta-niminen saimaannorppa makoilee tyytyväisenä kivellä kesäkuussa. Sen kuutti Vekara on tullut nuuhkimaan emoaan. Vekaralle ei enää riitä maitoa, mutta se pääsee samalle kivelle lepäämään yöksi emänsä kanssa.
Mestariuimari
Kimmo-kuutti on hyvä uimaan! Saimaannorpan kuutit sukeltavat jo muutaman päivän ikäisinä. Kimmon emä on Linnansaaren kansallispuiston selkävesien pesijä Terhi. Terhin kuuteista kaksi on hukkunut kalaverkkoihin.
Lumipenkassa
Tämä Lumiksi nimetty kuutti on erityisen vaalea väritykseltään. Sen Oranssi-emä on oranssinruskea. Saimaannorpan suojaväri auttaa sitä sulautumaan maastoon: Lumi-kuutti ”katoaa” valkoiseen lumipenkkaan ja sen emää taas on vaikea huomata rantakivikosta.
Viiksiviestejä
Pikku Tuuh on talven 2014 apukinoskuutti. Se pelastui vähälumiselta talvelta Itä-Suomen yliopiston hyljetutkijoiden kolaaman apukinoksen ansiosta. Suruksemme Pikku Tuuhin Lilja-emä löytyi jäiden sulaessa kuolleena alueelta, jossa oli talviverkkoja. Kuutin kohtalosta ei ole tietoa.
Kirsa
Saimaannorpan nenä eli kirsu, sieraimet ja viikset ovat herkät ja erehtymättömät hylkeen sukeltaessa Saimaan pimeissä vesissä. Norpat liikkuvat huokailuavannolta toiselle ja viettävät suurimman osan elämästään veden alla.
Uuno ja Kaino
Pihlajavedellä salaisessa saaressaan löhöilevät Uuno ja Kaino ovat toisilleen tuttuja jo kuuttiajoistaan. Nämä kaverukset kuuntelevat kevättä usein vieretysten. Rauhallisen Uunon nukkuessa Kaino on yleensä valppaana vahtivuorossa.
Verkkoon hukkunut
Kuutit eivätkä myöskään aikuiset norpat osaa aina varoa kalaverkkoja. Tilanne on parantunut huomattavasti vapaaehtoisten ja lakisääteisten kalastusrajoitusten myötä, mutta kalanpyydyksiin hukkuminen on edelleen saimaannorpan suurin uhka.
WWF on suojellut saimaannorppaa vuodesta 1979 ja suojelun ansiosta norppakanta on säilynyt ja kasvanut Saimaalla.
Auta Saimaannorppa-kummina
Jos norppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Saimaannorppa on yhä erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään. Sinun tukesi on tärkeää.