Arktinen alue
Ilmaston lämpeneminen uhkaa arktisen alueen ainutlaatuista luontoa. Toimimme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä lumesta ja jäästä riippuvaisten lajien suojelemiseksi
Tietoa alueesta
Maapallon pohjoisnapaa ympäröi valtava alue, jossa ihmisen kädenjälki ei näy vielä yhtä selvästi kuin muualla maapallolla. Arktinen alue – lumen, jään ja karunkauniiden maisemien valtakunta – on tällä hetkellä valtavien muutosten kourissa ilmastonmuutoksen takia. Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan ilmasto lämpenee arktisella alueella lähes neljä kertaa muuta maapalloa nopeammin.
Arktisella alueella on suuri merkitys koko maapallon luonnon monimuotoisuudelle. Osaa alueen lajeista, kuten jääkarhuja, ei tavata missään muualla.
Suomikin on arktinen maa, ja monet lajeistamme, kuten naali ja itämerennorppa, ovat arktisia lajeja. Suomessa ja muualla tavattavia arktisia lajeja yhdistää se, että ne ovat sopeutuneet kylmiin oloihin. Esimerkiksi naali pysyy lämpimänä jopa 40 asteen pakkasella paksun turkkinsa ansiosta.
Arktiset lajit pärjäävät hyvin jäätävissä olosuhteissa, mutta tulevaisuudessa niiltä vaaditaan sopeutumista toisenlaisiin, aina vain lämpimämpiin oloihin.
Tutustu muutamiin arktisiin lajeihin kuvagalleriassa:
Jääkarhuja arvioidaan olevan noin 22 000–31 000. Noin 60 prosenttia maailman jääkarhuista elää Kanadassa. Lisäksi niitä elää Venäjällä, Alaskassa, Grönlannissa ja Norjan Huippuvuorilla.
Naalia eli napakettua tavataan arktisilla alueilla kautta pohjoisen pallonpuoliskon. Pohjoismaista laji on ollut vaarassa kadota: 25 vuotta kestäneen tauon jälkeen naali on pesinyt Suomessa vuosina 2022, 2023 ja 2024.
Mursu voi painaa lähes kaksi tonnia ja sen mahtavat torahampaat voivat kasvaa metrin mittaisiksi. Mursuja uhkasi ennen metsästys, mutta nykyään suurin uhka sille on ilmastonmuutos.
Maitovalaat ovat riippuvaisia merijäästä ja siksi alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Myös esimerkiksi meriliikenne vaikuttaa maitovalaisiin: ne kommunikoivat ääntelemällä, ja vedenalainen melu voi vaikuttaa muun muassa niiden kykyyn suunnistaa, hankkia ravintoa, löytää kumppaneita sekä huolehtia poikasistaan.
Kiljuhanhi on arktinen lintulaji. Se on Pohjoismaissa pesivistä lintulajeista uhanalaisin. Kevätmuutolla ja viime vuosina myös syysmuutolla kiljuhanhia nähdään säännöllisesti Suomessa.
Uhat
Ilmastonmuutos lämmittää arktista aluetta nopeammin kuin mitään muuta aluetta maapallolla. Huomattava osa Pohjoisen jäämeren ympärivuotisesta jääpeitteestä on jo hävinnyt. Myös Suomen luonnossa on nähtävissä monia lämpenemisen merkkejä: vesistöjen jääpeiteajat ovat lyhentyneet, kasvillisuus on muuttunut ja metsänraja on siirtynyt pohjoisemmaksi ja korkeammalle.
Katso videolta, kuinka merijää on kutistunut arktisella alueella neljässä vuosikymmenessä.
Lämpenemisellä on vakavia seurauksia arktisille lajeille. Huolestuttavia esimerkkejä on paljon: Jääkarhun ravinnonsaanti vaikeutuu huomattavasti, jos jäätä ei ole. Nuoret mursut voivat tallautua kuoliaiksi eläinten pakkautuessa tiiviiksi joukoiksi rannalle jään sulaessa. Naali on Suomessa menettänyt elintilaa ketun muuttaessa pohjoisemmaksi ja vallatessa siltä elintilaa. Lohikalat puolestaan kärsivät vesien lämpenemisestä.
Ilmaston lämmetessä arktinen luonto on vaarassa kadota kokonaan. Kylmään tottuneet kasvit ja eläimet voivat muilla alueilla yrittää sopeutua ilmastonmuutokseen vetäytymällä kohti pohjoista, mutta maapallon pohjoisimmassa kolkassa eläville eliölajeille pakomatka ei ole mahdollinen.
Arktisen alueen kohtalo vaikuttaa koko maapallon tulevaisuuteen. Jäätiköiden sulaminen pohjoisessa nostaa merenpintaa merialueilla ympäri maailman. Lisäksi lämpeneminen happamoittaa merta ja muuttaa ilma- ja merivirtoja, vaikuttaen ekosysteemien kykyyn toimia. Erityisen vakava uhka on ikiroudan sulaminen: siitä voi sulamisen myötä vapautua kasvihuonekaasuja, jotka nostaisivat maapallon lämpötilaa vaarallisesti.
Arktisen alueen luonnonvaroihin, kuten öljyyn ja kaasuun, on jäiden sulaessa entistä helpompi päästä käsiksi ja niiden käyttö kiihdyttää ilmastonmuutosta entisestään. Useat maat ovat ilmoittaneet halustaan hyödyntää alueen luonnonvaroja. Uhkana on myös, että öljyn ja kaasun lisäksi alueen muitakin luonnonvaroja – muun muassa kaivannaisteollisuuden raaka-aineita ja kalakantoja – hyödynnetään kestämättömästi.
Uusien meriväylien auetessa laivaliikenne arktisella alueella lisääntyy. Kasvava liikenne aiheuttaa haittaa luonnolle: Laivat voivat törmätä valaisiin ja kuljettaa alueelle haitallisia vieraslajeja. Meriliikenteen tuottaman vedenalaisen melun on puolestaan havaittu haittaavan merinisäkkäitä. Myös luonnolle tuhoisien öljyonnettomuuksien riski kasvaa liikenteen lisääntyessä. Öljyonnettomuuden siivoaminen olisi arktisissa oloissa äärimmäisen haastavaa.
Mitä WWF tekee?
Ilmaston muuttuessa luonnonsuojelu on entistä tärkeämpää: Monimuotoinen luonto auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mutta sen kyky toimia heikkenee ilmaston lämmetessä. Jotta voisimme turvata arktisten lajien säilymisen myös tulevaisuudessa, tulee ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä arktisen luonnon suojeluun, seurantaan ja tutkimukseen panostaa entistä voimakkaammin. Suojelemme arktista aluetta esimerkiksi seuraavin tavoin:
-
Vaikutamme ilmastopolitiikkaan
Vaikutamme niin Suomen harjoittamaan ilmastopolitiikkaan kuin kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihinkin. Lue lisää ilmastonmuutoksesta ja työstämme sen hillitsemiseksi.
-
Edistämme uusiutuvan energian käyttöönottoa ja energiatehokkuutta
Ilmastonmuutosta voidaan hillitä ottamalla käyttöön uusiutuvaa energiaa ja parantamalla rakennusten energiatehokkuutta.
-
Edistämme ilmastonmuutosta hillitsevää sijoittamista
Työskentelemme yhteistyössä tutkijoiden ja finanssialan toimijoiden kanssa.
-
Vaadimme, ettei arktisia öljy- ja kaasuvarantoja hyödynnetä
Vaadimme, että kaikki jo nyt tunnetut öljy- ja kaasuvarannot arktisella alueella tulee jättää hyödyntämättä ja uusien esiintymien etsiminen täytyy lopettaa.
-
Työskentelemme raskaan polttoöljyn käytön lopettamiseksi arktisessa meriliikenteessä
Raskaan polttoöljyn käyttäminen meriliikenteessä aiheuttaa vakavia päästöjä. Lisäksi onnettomuuden sattuessa sen siivoaminen merestä on liki mahdotonta. Vaikuttamistyömme oli merkittävässä roolissa, kun kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti kieltää raskaan polttoöljyn käytön arktisella alueella.
-
Vaikutamme Arktisen neuvoston työhön tarkkailijajäsenen roolissa
Käytämme laajaa asiantuntemustamme sen hyväksi, että neuvoston päätökset tehdään luonnon ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
-
Toimimme kentällä
Olemme muun muassa perustaneet ja varustaneet jääkarhupartioita, jotka pitävät jääkarhuja loitolla ihmisasutuksesta ja vähentävät näin sekä ihmisille että eläimille vaarallisia kohtaamisia.
-
Tuemme tutkimushankkeita
Tuemme esimerkiksi jääkarhujen ja valaiden seurantaa Arktisella alueella.
-
Rahoitamme Suomessa naalin suojelua
Rahoitamme Lapissa naaleille tarkoitettuja ruokinta-automaatteja ja riistakameroita.
-
Edistämme luonnonsuojelualueiden perustamista arktiselle alueelle
Tavoitteenamme on muun muassa laajan Last Ice Area -nimisen suojelualueen perustaminen Grönlannin ja Kanadan vesille.
-
Toimimme muovijätteen vähentämiseksi
Pohjoiselle Jäämerelle kulkeutuu muovijätettä ja mikromuovia myös arktisen alueen ulkopuolelta. Toimimme merten muoviroskan vähentämiseksi maailmanlaajuisesti.
-
Viestimme arktisesta alueesta ja sen merkityksestä
Tiedonvälitys on tärkeässä roolissa arktisen luonnon säilyttämisessä. Maailmanlaajuisen verkostomme ansiosta kykenemme tuottamaan ja välittämään tärkeää informaatiota arktiselta alueelta.
Haluatko auttaa?
Liity Lumi-kummiksi
Suojele kanssamme pohjoista luontoa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Lumesta ja jäästä riippuvaiset eläimet ovat vakavasti uhattuna jo nyt – myös Suomessa.
Liity Lumi-kummiksi
Suojele arktista luontoa yrityslahjoituksella
Arktinen alue on valtavien muutosten kourissa ilmastonmuutoksen takia. Lahjoittamalla arktiselle luonnolle yrityksesi on mukana pelastamassa pohjoista luontoa.
Suojele arktista luontoa yrityslahjoituksella
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.