Metsälähde-hankkeen kohteet
WWF:n ja ympäristöministeriön Metsälähde-hankkeessa vähennetään metsätalouden aiheuttamaa ravinnekuormitutusta sisävesissä ja Itämeressä. Tällä sivulla esittelemme hankkeen aikana rakennettuja kohteita.
Långträskin kosteikko
Långtrsäkin kosteikko rakennettiin Siuntioon elokuussa 2022 vähentämään läheiseen järveen kohdistuvaa ravinne- ja kiintoaine kuormitusta 69 hehtaarin valuma-alueelta, joka on pääosin metsätalouskäytössä olevaa kangasmetsää ja ojitettua turvemaata. Järvi kärsii rehevöitymisestä sekä sinilevien massakukinnoista, ja sen tila heijastuu myös alapuoliseen Siuntionjokeen.
Kosteikkoon rakennettiin syviä alueita kiintoaineen laskeuttamiseksi ja matalampia alueita kasvillisuudelle. Lisäksi rakennettiin kaksi kosteikon läpi kulkevaa pohjaharjannetta, joiden tarkoitus on hidastaa veden virtausta entisestään ja edistää kiintoaineen vajoamista pohjaan. Kosteikon patorakenteena on säännöstelypato, jonka ansiosta veden pintaa voidaan muuttaa ja tarvittaessa kosteikon voi tyhjentää kokonaan esimerkiksi hoitotoimenpiteitä varten. Säännöstelypadon lisäksi rakennettiin tulvauoma, josta vesi pääsee kulkemaan tulva-aikoina, jotta kosteikon läheisille metsäalueille ei synny epätoivottuja tulvia.
Kosteikon vaihtelevat olosuhteet ja vesisyvyydet tulevat tarjoamaan elinympäristön monimuotoiselle lajistolle samalla kun kosteikko puhdistaa vedestä ravinteita ja kiintoainesta.
Långträskin kosteikon veden tumma väri johtuu valuma-alueelta peräisin olevasta humuksesta. Tummumisen seurauksena uposkasvit vähenevät ja kelluslehtiset kasvit runsastuvat. Myös pohjaeläinten määrä voi vähentyä ja planktonlajisto yksipuolistua. Kaloista erityisesti lohikalat kärsivät tummumisesta.
Myllykylän kosteikko
Siuntion Myllykylään rakennettiin monivaikutteinen kahden altaan kosteikko paikkaan, jossa sulamisvedet ja kovat sateet ovat aiheuttaneet huomattavaa eroosiota uomassa. Pahimmillaan vesi valui maanomistajan asentaman betonikaivon ohi suoraan pellon yli keräten mukaansa ravinteita ja kiintoainesta. Kosteikolla ja kaivon alueen kiveämisellä halutaan vakiinnuttaa uoma ja estää eroosio tulevaisuudessa, sekä pidättää vettä kosteikossa, jotta vältytään pellon yli virtaavilta tulvilta. Kosteikon 8,5 hehtaarin valuma-alue on metsätalouskäytössä ja sisältää paljon avokalliota ja voimakkaita korkeuseroja, mikä osiltaan selittää kovan virtauksen aiheuttamia ongelmia. Kosteikon pinta-ala on noin 1,65 % valuma-alueen pinta-alasta.
Myllykylän kohde ennen kosteikon rakentamista.
Myllykylän kosteikko valmistui kesällä 2023.
Nygrannasin kosteikko
Nygrannasin kosteikko on osa Långbroånin uoman vesienhallintakokonaisuutta, joka toteutettiin yhteistyössä WWF:n VALUTA2-hankeen kanssa. Kokonaisuuteen kuuluu kosteikon lisäksi pohjakynnyksiä ja kaksitasouomaa. Kokonaisuus on hieno onnistuminen ja loistava esimerkki sivu-uomakohtaisesta vesienhallinnan suunnittelusta. Långbroå on peltoalueiden läpi virtaava avouoma, jonka vesi laskee Inkoonjokeen ja myöhemmin Suomenlahteen. Långbroånin valuma-alue on kaikkiaan 287 hehtaaria, josta noin kaksi kolmasosaa on metsää ja loput peltoa. Uoman alaosa tulvii keväisin ja runsaiden sateiden aikaan. Kesäisin uoma usein kuivuu kokonaan, mikä on erityisen haitallista alueella sijaitsevan happaman sulfaattimaan vuoksi. Uoman yläosissa oli myös eroosio-ongelmia, joita kuivuminen pahentaa, kun kuivuva savi murenee reunoilta uoman pohjalle.
Nygrannasin kosteikko koostuu kahdesta altaasta ja niiden välisestä kivetystä uomasta. Kosteikon yläpuolinen 47 hehtaarin valuma-alue on lähes kokonaan metsämaata. Maalaji on pääosin ohuen hietaisen pintamaa kerroksen alla kalliota ja osittain paljasta avokalliota. Lisäksi alueella on suota, jossa on paksu turvekerros. Kosteikon tehollinen ala (vesialue) on 1 % valuma-alueesta.
Nygrannas ennen kosteikon rakentamista.
Nygrannasin kosteikko valmistui kesällä 2023.
Suojele Itämerta yrityslahjoituksella
Tue yrityslahjoituksella sinnikästä työtämme Itämeren pelastamiseksi. Yhdessä voimme vielä pelastaa rakkaan, mutta sairaan meremme.