Arvokkaimmat asiat eivät ole tarjouksessa
Ylikulutus hävittää hyvinvointimme kannalta arvokkainta asiaa, luontoa. Jos luonto häviää, sitä ei voi ostaa takaisin. Sinä voit tehdä paremman Black Week –päätöksen ja antaa luonnolle arvoa lahjakortilla.
Rajoitettu erä! Luonto hupenee vauhdilla
Ylikulutuksemme vaikutukset näkyvät luonnossa hyvin konkreettisesti. Selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia vuodesta 1970. Hallitustenvälisen luontopaneeli IBPESin mukaan sukupuutto uhkaa jopa miljoonaa eläin- ja kasvilajia. Usein emme kuitenkaan hahmota elintapojemme vaikutuksia, koska merkittävä osa kulutuksemme haitoista on ulkoistettu esimerkiksi kehittyviin maihin. Alla on esimerkkejä lajeista, jotka ovat vaarassa hävitä luonnostamme.
Tiikeri, jäljellä 5500
Tiikeri elää kapeilla metsävyöhykkeillä pääasiassa Intian, Nepalin, Bhutanin, Venäjän Siperian ja Kaakkois-Aasian alueella. Elinympäristöjen katoamisen ja salametsästyksen takia tiikerinlevinneisyysalue on kaventunut dramaattisesti. Olemme menettäneet lähes 96 prosenttia maailman villeistä tiikereistä verrattuna tilanteeseen 1900-luvun alussa.
Saimaannorppa, jäljellä 480
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji, jota elää vain Suomessa Saimaan vesistössä. Kalapyydysten lisäksi sitä uhkaa ilmastonmuutos. Lumi ja jää ovat elintärkeitä kuuttien selviytymiselle, sillä norppa synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa luolamaiseen pesään. Jos lunta ei riitä pesätarpeiksi, poikasilla ei ole suojaa tuulta, kylmyyttä, petoja ja häirintää vastaan.
Lumileopardi, jäljellä 4000–6000
Lumileopardi on uhanalainen kissaeläin, joka elää Himalajan ja Keski-Aasian vuoristossa. Sen elinympäristöt vähenevät infrastruktuurin rakentamisen, teollisuuden ja ihmisten levittäytymisen vuoksi. Myös ilmastonmuutos uhkaa lumileopardia. Himalajan vuoristo on erittäin herkkä ilmaston lämpenemisen vaikutuksille, kuten jäätiköiden sulamiselle.
Isopanda, jäljellä 1800–1900
Isopandan suurin uhka on elinympäristöjen häviäminen. Elinympäristöjen pirstoutumisen vuoksi pandat eivät pääse enää liikkumaan vapaasti uusille alueille. Pandojen elinalueita raivataan mm. maatalouden ja infrastruktuurin tieltä. Elinympäristöjen pirstoutumisen seurauksena pandapopulaatiot ovat pieniä ja toisistaan eristyksissä. Myös ilmastonmuutos on vakava uhka pandoille. Pandojen pääasiallinen ravinnonlähde on vaarassa kadota, sillä jotkut bambulajit ovat hyvin herkkiä ilmaston lämpenemiselle.
Tapanulioranki, jäljellä alle 800
Orankeja uhkaa niiden viimeisten elinalueiden häviäminen Borneolla ja Sumatralla Kaakkois-Aasiassa. Orankien kotimetsistä valtaosa on hakattu maan tasalle metsätalouden, öljypalmuplantaasien, kaivosten tai maatalouden tieltä. Vuodesta 1985 vuoteen 2010 Borneo menetti jopa puolet sademetsistään. Maailman kolmesta orankilajista tapanulinoranki on erityisen vaarassa, sillä niitä on jäljellä vain alle 800 yksilöä. Borneonorankeja on noin 104 000 ja sumatranorankeja alle 14 000.
Näin käytämme lahjakortin
Poliittiset päätökset ohjaavat talouden toimintaa. Vaikutamme vaaleissa ja vaalikausien aikana työryhmissä ja kuulemisissa, jotta kestävän kehityksen ratkaisumme muokkaisivat taloutta nykyistä kestävämpään suuntaan. Vaikutamme päätöksentekoon myös kansainvälisesti ja EU-tasolla. Otamme myös kansalaiset ja yritykset mukaan vaikuttamaan. Muun muassa EU:n metsäkatolaki saatiin aikaan yhteisellä kampanjoinnilla, kun lähes 80 eurooppalaista yritystä ja 200 000 kansalaista ilmaisi päättäjille vaativansa vahvaa metsäkatolakia. Merkittävän lakiuudistuksen myötä metsäkatoa aiheuttavia tuotteita ei saa enää tuoda EU-markkinoille.
Työskentelemme hallitusten, yritysten ja paikallisten yhteisöjen kanssa estääksemme elinympäristöjen tuhoutumista ja torjuaksemme ilmastonmuutosta. Toteutamme konkreettisia kenttähankkeita lajien suojelemiseksi ympäri maailmaa. Toimimme ainutlaatuisten ekosysteemien hyväksi esimerkiksi arktisella alueella, Isolla valliriutalla ja Himalajalla. Suomessa työskentelemme erityisesti metsien, Itämeren, sisävesien, perinneympäristöjen, arktisen alueen ja uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Suojelun lisäksi ennallistamme lajien elinympäristöjä, Suomessa esimerkiksi perinneympäristöjä, vaelluskalojen lisääntymisalueita virtavesissä ja kosteikoita.
Vaikutamme yrityksiin, jotta ne vähentäisivät päästöjään tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti. Edistämme yritysten luontokadon pysäyttämiseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyviä tavoitteita. Olemme esimerkiksi kehittäneet WWF Green Office -ympäristöjärjestelmän, joka auttaa vähentämään kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä työpaikoilla.
Mahdollistamme vapaaehtoistoiminnan turvallisesti ja kannustavasti. Järjestämme esimerkiksi talkooleirejä ympäri Suomen, joissa kansalaiset pääsevät ennallistamaan perinneympäristöjä ja torjumaan vieraslajeja. Johdamme ja koulutamme vapaaehtoisista koostuvia öljyntorjuntajoukkoja, jotka auttavat viranomaisia öljyonnettomuuksien torjunnassa. Lisäksi joka maaliskuu järjestämme suuren Earth Hour -ilmastotapahtuman, johon osallistuu vuosittain maailmanlaajuisesti lähes pari miljardia ihmistä.
Black Week on ylikulutuksen jäävuoren huippu
Ylikulutuksen perimmäiset syyt ovat syvällä yhteiskuntamme rakenteissa. Suurin vastuu muutoksesta on julkisella vallalla, mutta myös kansalaiset voivat vaikuttaa.