WWF:n ruokaopas - herkuttele vastuullisesti

Lisää kasvista, koska on vain yksi maapallo

Lisää kasvista, koska on vain yksi maapallo.

Kasvisravinnosta riittää syötävää useammalle

Jos eläinperäisten ruoka-aineiden tuotantoon käytettävällä viljelymaalla alettaisiin tuottaa kasvisravintoa suoraan ihmisille, riittäisi enemmän ruokaa maailman ihmisille ja uhanalaisille lajeille elinympäristöjä.

Brasilissa metsiä raivataan soijapelloiksi

Eläinten rehuksi päätyvän soijan viljelyn yleistyminen näkyy Etelä-Amerikassa metsäpinta-alan vähentymisenä. WWF:n tavoitteena on pysäyttää metsäkato maailmassa vuoteen 2020 menessä. Se ei onnistu, jollei länsimaissa vähennetä lihan ja maitotuotteiden kulutusta.

©Adriano Gambarini / WWF-Brazil

Mikä soija?

Soijapapu on yksivuotinen hernekasvi ja yksi maailman viljellyimmistä kasveista. Valtaosa maailman soijasadosta käytetään eläinten rehuksi. Soijapavut ja -rouhe antavat hyvän ja proteiinipitoisen lisän kasvissyöjän ruokavalioon.

©Martin Harvey / WWF-Canon

Kalsiumia kasvikunnasta ja kalasta

Jos et käytä maitotuotteita, saat luustolle tärkeää kalsiumia lehtivihanneksista, kuten pinaatista, nokkosesta, raparperista ja tuoreesta basilikasta. Myös kala – erityisesti silakka – on hyvä kalsiumin lähde. 

WWF:n ruokaopas - herkuttele vastuullisesti

Lähivesien pikkukalaa pöytään

Lähivesien pikkukalaa pöytään.

Kestävästi pyydetyn kalatuotteen tunnistaa MSC-merkistä

Onneksi kestämättömästi pyydetylle kalalle on vaihtoehto. 

Vinkit kestäviin kalavalintoihin

WWF:n Kalaopas ohjaa ympäristöystävälliseen kuluttamiseen liikennevaloin. Tutustu oppaaseen klikkaamalla tästä.

Nyt on aika toimia!

Jos suojelua ei tehosteta, 50 vuoden kuluttua maapallolla ei ole enää elinvoimaisia kalapopulaatioita. Lähde: Science Magazine, Nov. 3, 2006

WWF:n ruokaopas - herkuttele vastuullisesti

Vähemmän ja parempaa lihaa

©Pauliina Heinänen / WWF

Vähemmän ja parempaa lihaa.

Vaikuta syömällä #vähemmänlihaa

WWF Suomen Vaikuta syömällä -tiimi innostaa suomalaisia nuoria pohtimaan ruokavalintojensa merkitystä ja vähentämään lihan kulutustaan. Kampanjasivustolla on herkullisia reseptejä ja tuhti infopaketti ympäristöystävällisistä ruokavalinnoista.

Ota ruokahaaste vastaan, osallistu somessa hashtagilla #vähemmänlihaa ja tsekkaa vinkit: vaikutasyömällä.fi

Teollisuusmaissa syödään liikaa lihaa

Kun ravintoa ei maailmassa riitä kaikille, on lihansyönnin kokonaismäärää syytä pienentää. Me voimme tehdä osamme siirtymällä kasvispainotteiseen ruokavalioon. Voisitko sinä ajatella, että vähentäisit lihan osuutta lautasellasi tai että et söisi lihaa joka päivä?

©Peter Cairns / WWF

Ristiriitainen poronliha

Poronliha ei ole riistaa eikä luomulihaa, mutta poro kuuluu suomalaiseen luontoon ja hankkii ravintonsa pääosin luonnossa laiduntamalla. Nykyisin porojen kasvatukseen liittyy kuitenkin luonnonsuojeluongelmia, kuten elinympäristöjen kulumista ja suurpetojen vainoa.

©Richard Stonehouse / WWF-Canon

Maapallon väestö kuluttaa yhä enemmän lihaa

Lihakarjan rehun tuottamiseen tarvitaan valtavat määrät peltoalaa ja vettä. Lisäksi lihantuotanto aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, vesistöjen pilaantumista ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista.

WWF:n ruokaopas - herkuttele vastuullisesti

Ilmastonystävän herkkuja kasvimaalta

Ilmastonystävän herkkuja kasvimaalta.

WWF:n ruokaopas - herkuttele vastuullisesti

Ihmisoikeuksia kunnioittavaa ruokailua

Ihmisoikeuksia kunnioittavaa ruokailua.

Vastuullisuudella on väliä

Me syömme joka päivä eri puolilta maailmaa tuotua ruokaa, jonka tuotanto voi vaikuttaa alkuperämaan ympäristöön ja paikallisväestön elämään myönteisesti tai kielteisesti. Pelkästään kotimaista ruokaa ei tarvitse ostaa, sillä ruuantuotanto antaa toimeentulon monille köyhien maiden ihmisille.

WWF:n ruokaopas - herkuttele vastuullisesti

Syömällä oikeutta muille lajeille

Syömällä oikeutta muille lajeille.

©Staffan Widstrand / WWF

Onko sudelle tilaa poronhoitoalueella?

Poro eli tunturipeura kuuluu Suomen luontoon, samoin susi. Ne ovat olleet osa Suomen luontoa jo ennen ihmisen ilmaantumista paikalle. Molemmille on oltava paikkansa eli poronhoito ja susien olemassaolo eivät saa olla toisensa poissulkevia. 

Rakennamme tulevaisuuden, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa

Katso video, kuinka olemme yhteydessä luontoon.