© Juha Taskinen / WWF

Luonnonsuojelun kohokohdat vuonna 2017

Vuonna 2017 teimme jälleen monipuolista työtä luonnon ja ympäristön hyväksi niin kotimaassa kuin ulkomailla. Vuoteen mahtui muun muassa työtä suomalaisen metsäluonnon ja uhanalaisten lajien, kuten saimaannorpan, suojelemiseksi. Kampanjoimme myös ilmastoystävällisempien ruokavalintojen puolesta. Ilman tukijoitamme ja yhteistyökumppaneitamme työmme ja saavutuksemme eivät olisi mahdollisia. Lämmin kiitos!

Vapaaehtoisten kolaamat apukinokset pelastivat saimaannorpan pesinnän viime talvena. Valtaosa saimaannorpan pesistä, eli 209 pesää, oli ihmisen tekemissä apukinoksissa. Näihin kinoksiin syntyi yli 80 prosenttia saimaannorpan poikasista eli kuuteista. Kaikkiaan kuutteja syntyi 83. Vastasimme apukinosten tekemisestä eteläisellä Saimaalla.

DoFPS, Bhutan
© DoFPS, Bhutan

Himalajalla sijaitsevassa Bhutanissa on onnistuttu  kuudessa vuodessa tuplaamaan tiikerien määrä Manasin kansallispuistossa. Saavutus on elintärkeä, sillä pelko maailman suurimman kissaeläimen sukupuutosta on todellinen. Maailmassa on jäljellä arviolta 3 890 villiä tiikeriä.

Saimaannorpan makoilua kivellä kuvannut WWF:n Norppalive laajeni ulkomaisen yleisön keskuuteen. Esimerkiksi New York Times kertoi livekamerastamme, joka kuvasi Pullervo-nimistä saimaannorppaa. Lähetystä katsottiin kolme miljoonaa kertaa kolmen viikon aikana. WWF:n Norppaliven avulla levitimme tietoa saimaannorpan elintavoista ja sen kohtaamista uhkista.

Merikotkan poikaset Matias Snellman / WWF
© Matias Snellman / WWF

Merikotka pesi ensimmäistä kertaa Keski-Suomessa. Koko maassa merikotkan poikasia laskettiin kesällä 2017 lähes 500. ”Merikotkien puolesta – WWF:n merikotkatyöryhmän vuosikymmenten taival” -julkaisussamme kerrotaan yksityiskohtaisesti, kuinka merikotka onnistuttiin pelastamaan sukupuuton partaalta.

Paula Kallio / WWF
© Paula Kallio / WWF

Puhdistimme Oulun Toppilassa sattuneen öljyonnettomuuden jäljet. Puhdistustöihin osallistui kolmen päivän aikana yhteensä 35 öljyntorjuntajoukkojemme jäsentä. Mukana oli sekä kokeneita öljyntorjujia että ensikertalaisia. WWF:n vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihin kuuluu jo yli 8 000 henkilöä.

Jon Aars / Norwegian Polar Institute / WWF-Canon
© Jon Aars / Norwegian Polar Institute / WWF-Canon

Kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun painotuksemme otettiin Suomen puheenjohtajuuskauden 2017-2019 virallisissa teemoissa Arktisessa neuvostossa hyvin huomioon. Raskaan polttoöljyn kieltäminen arktisilla alueilla on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. Roolimme on muun muassa arvioida ja kertoa julkisuudessa siitä, miten hyvin valtiot myös toimeenpanevat sovitut päätökset. Julkaisimme ensimmäisen selvityksen toukokuussa 2017.

Nepalissa onnistuttiin pannoittamaan jo neljäs lumileopardi. Yalung-nimisen yksilön liikkeitä seuraavat Nepalin hallinto, WWF ja paikalliset tutkijat. Pannan tuomaa tietoa käytetään lumileopardien suojelussa. Myös sarvikuonojen suojelua edistettiin Nepalissa, kun kahdeksan sarvikuonoa siirrettiin turvallisimmille elinalueille.

Thomas A. Jefferson / VIVA Vaquita
© Thomas A. Jefferson / VIVA Vaquita

Meksiko kielsi verkkokalastuksen pysyvästi uhanalaisen kalifornianpyöriäisen (Phocoena sinus) elinalueilla. Kalifornianpyöriäisiä on jäljellä enää alle 30 yksilöä. Verkkokalastuskiellon päättyminen uhkasi niitä viime kesänä. Meksiko aloitti suojelutoimet sen jälkeen, kun noin 200 000 ihmistä vetosi kalifornianpyöriäisten puolesta. Olimme mukana jakamassa vetoomusta.

Emmi Karhiaho /WWF
© Emmi Karhiaho /WWF

Yhteistyökumppanillemme Tallink Siljalle myönnettiin MSC-sertifikaatti ensimmäisenä laivayhtiönä maailmassa. MSC:n tavoitteena on vähentää ylikalastusta eli luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä. Sertifikaatti takaa myös sen, ettei kalastus aiheuta merkittävää haittaa muulle meriluonnolle.

Aloitimme pienten kutuesteiden poistamisen uhanalaisten vaelluskalojen auttamiseksi yhdessä K-ryhmän, paikallisten toimijoiden, maanomistajien ja vapaaehtoisten kanssa. Avasimme syksyn aikana jopa 20 kilometriä uutta vapaata reittiä kaloille, esimerkiksi taimenille. Samalla K-ryhmän kanssa tekemämme yhteistyö nosti vaelluskalojen ahdingon suuren yleisön tietoisuuteen.

Noin 500 vapaaehtoista osallistui haitallisten vieraskasvien kitkemiseen tänä vuonna. Kesän aikana järjestimme yhteensä 35 talkoota ja tapahtumaa, joissa vieraskasvien leviämistä hillittiin osana uutta yhteistyötämme Allergia-, Iho- ja Astmaliiton kanssa.

Tapio Kostet / WWF
© Tapio Kostet / WWF

Järjestämässämme kiljuhanhien kevätseurannassa havaittiin ennätysmäärä uhanalaisia kiljuhanhia: työryhmämme laski Oulun seudulla ainakin 124 yksilöä. Vuosikymmenten sinnikäs suojelutyö, jossa olemme olleet alusta lähtien keskeisessä roolissa, tuottaa näkyviä tuloksia.

Maarika Korhonen / WWF
© Maarika Korhonen / WWF

Maailman suurimpaan ilmastotapahtumaan, WWF:n Earth Houriin, osallistui Suomessa 1,3 miljoonaa ihmistä. Mukana oli esimerkiksi yli sata ravintolaa, jotka tarjosivat tapahtumaviikolla kasvispainotteista, ilmastoystävällistä ruokaa.

Nepalissa poltettiin yli neljä tuhatta laittomasti metsästetyn eläimen osaa. Poltettavien osien joukossa oli muun muassa 67 tiikerin nahkaa ja 357 sarvikuonon sarvea. Osien tuhoamisella Nepalin valtio osoitti sitoutumistaan salametsästyksen lopettamiseen. Nepal on lisäksi kiristänyt entisestään salametsästyksen valvontaa. Tänä vuonna Nepalissa saavutettiin myös tuhannen päivän ajanjakso, jonka aikana ei oltu salametsästetty ainuttakaan sarvikuonoa.

Kenneth Luoto / Stockmann
© Kenneth Luoto / Stockmann

Kampanjoimme yhdessä Stockmannin kanssa muovipussien vähentämiseksi. Syyskuun 2017 kampanjassa Stockmann lahjoitti jokaisesta ostamatta jäänestä kertakäyttökassista 5 senttiä WWF:n työlle Itämeren suojeluun. Vain noin joka kolmas tavaratalon asiakas valitsi kertakäyttöisen ostoskassin, kun aiemmin valtaosa ostoksista pakattiin uuteen kassiin.

Edistimme ilmastonmuutosta hillitsevää sijoittamista työskentelemällä finanssialan toimijoiden kanssa. Esimerkiksi työeläkevakuuttaja Varma ja finanssialan edunvalvoja Finanssiala ovat sitoutuneet toimimaan siten, että niiden sijoitukset tukevat Pariisin ilmastosopimuksen kahden asteen tavoitteita.

Kannustimme muutoinkin yrityksiä muokkaamaan oma toimintansa vastaamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Vuoden 2017 loppuun mennessä tähän tähtäävässä Science Based Targets -aloitteessa oli mukana jo huikeat 324 yritystä ympäri maailmaa. Suomalaisista yrityksistä Keskon ja Nokian tavoitteet on jo hyväksytty, ja kahdeksan muuta yritystä on sitoutunut aloitteeseen. Mukana on useita korkeapäästöisiä yrityksiä raskaasta teollisuudesta.

Henrik Kettunen / WWF
© Henrik Kettunen / WWF

Vuosisata metsässä -koulukiertueemme pyöri keväällä 2017 ensimmäisen lukukauden. Kevään aikana pidettiin alakouluissa yhteensä noin 900 oppituntia ja tavoitettiin 17 300 oppilasta. Oppitunnin tavoitteena on laajentaa oppilaiden ymmärrystä metsäluonnon monimuotoisuudesta ja lahopuun merkityksestä. Koneen Säätiö tuki kiertuettamme.

Jukka-Pekka Kervinen / WWF
© Jukka-Pekka Kervinen / WWF

Tansaniassa vastuullisen metsänhoidon piiriin on vuoden aikana saatu noin 80 000 hehtaaria lisää metsää. Vastuullista metsätaloutta harjoittavat kylät ovat ansainneet vuoden aikana yhteensä jo 200 000 euroa FSC-sertifioidun puun myynnillä.

GaudiLab / Shutterstock
© GaudiLab / Shutterstock

Vuonna 2016 suomalaiset Green Office -toimistot vähensivät 4 440 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä edelliseen vuoteen verrattuna. WWF Green Office on käytännönläheinen ympäristöjärjestelmä toimistoille. Se täytti tänä vuonna 15 vuotta.

WWF China/Yong Yange
© WWF China/Yong Yange

Ilman tukijoitamme nämä saavutukset eivät olisi olleet mahdollisia. Kiitämme lämpimästi kummeja, kertalahjoittajia, oman keräyksen tekijöitä, merkkipäivälahjoittajia, testamentin ja muistolahjoitusten tekijöitä, Norppa-arpojen lunastajia, Päivätyökeräyksen tehneitä koululaisia, verkkokaupan asiakkaita, vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja ja apukinosten kolaajia, pesänlaskijoita ja luontokartoittajia, lajityöryhmiä, asiantuntijoita, somen aktiiveja, vetoomuksien allekirjoittajia, yrityksiä, järjestöjä, Suomen ulkoasiainministeriötä ja muita yhteistyökumppaneita, Green Office -toimistoja, talkooleiriläisiä, WWF-lähettiläitä ja nuorten tiimiläisiä sekä Kalakampanjan ja Earth Hourin kannatusjoukkoja sekä kaikkia hyvällä asenteella mukana olevia ihania ihmisiä.

Lue vuoden 2016 luonnonsuojelun kohokohdista täältä

Jaa tämä sivu: