Luonnonsuojelu tuottaa tulosta

Ympäristöongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, laji- ja metsäkatoon voidaan edelleen vaikuttaa. Vaikka muutos voi viedä vuosikymmeniä, tuo pitkäjänteinen työ tulosta. Tällä sivulla voit tutustua luonnonsuojelutyömme tuloksiin.

Tutustu työmme tuloksiin

Vuonna 2019 teimme jälleen monipuolista työtä luonnon ja ympäristön hyväksi niin kotimaassa kuin ulkomailla.

Lue lisää

Tutustu työmme tuloksiin

Vuonna 2019 teimme jälleen monipuolista työtä luonnon ja ympäristön hyväksi niin kotimaassa kuin ulkomailla.

Viimeisimmät onnistumistarinat

Länsi-Nepalissa onnistunut lumileopardien pannoitus tarjoaa lajin suojelijoille ja tutkijoille kullanarvoista tietoa kissapetojen käyttäytymisestä ja elintavoista. Lumileopardeja uhkaavat erityisesti elinympäristöjen väheneminen, ilmastonmuutos ja salametsästys. WWF oli mukana toteuttamassa pannoitusta.
Kaksi laittomasti pyydystettyä villieläintä, aasianmetsäkissa ja sivettieläimiin kuuluva musanki, on vapautettu Pohjois-Laosissa luontoon. Eläimet löydettiin ravintolasta Pohjois-Laosista. Eläimet oli pyydystetty laittomasti, ja niiden molempien kohtalo oli joutua ravintolan ruokalistalle.
WWF:n johtava sisävesiasiantuntija Elina Erkkilä on saanut SYKE:n Vesistökunnostusverkoston myöntämän vesistösankarin kunniamaininnan. Vesistösankari-kampanjassa esitellään henkilöitä, jotka ovat toiminnallaan vaikuttaneet vesistöjemme tilan parantamiseen.
Valkoselkätikka on Suomessa edelleen uhanalainen, mutta näköpiirissä on toivon pilkahduksia. Metsähallituksen, BirdLife Suomen ja WWF:n seurannassa löytyi tänä vuonna noin 220 valkoselkätikan reviiriä, minkä lisäksi Suomessa on havaittu runsaasti idästä vaeltavia lintuja. Valkoselkätikan kanta on saatu hitaasti nousemaan aktiivisen suojelun ansiosta.
Järvenpään kaupunki, Uudenmaan ELY-keskus, WWF Suomi ja Haarajoen padon alueen maanomistaja ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on Haarajoen myllyn vanhan padon ja patosillan purkaminen. Tämä avaisi Vantaanjoen vesistön vaelluskaloille jopa sata kilometriä uutta reittiä kohti Keravanjoen latvaosia. Padon purkamisesta on keskusteltu yli 30 vuotta.