20 suurinta saa­vu­tus­tam­me vuonna 2016

Vuonna 2016 WWF Suomi teki jälleen monipuolista suojelutyötä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Vuoteen mahtui muun muassa työtä suomalaisen metsäluonnon ja uhanalaisten lajien, kuten saimaannorpan, suojelemiseksi. Kampanjoimme myös ilmastoystävällisempien ruokavalintojen puolesta. Ilman tukijoitamme ja yhteistyökumppaneitamme työmme ja saavutuksemme eivät olisi mahdollisia. Lämmin kiitos!

Saimaannorppien live-seurannasta eli WWF:n Norppalivestä kasvoi mediailmiö: kahden saimaannorpan köllöttelyä rantakivillä katsottiin toukokuun 2016 aikana yhteensä yli kaksi miljoonaa kertaa. Norppalive nousi Googlen mukaan vuoden suosituimpien puheenaiheiden joukkoon. Norppalive päihitti Google-hauissa Suomessa muun muassa Brexitin ja Yhdysvaltain presidentinvaalit.

Pitkäaikainen suojelutyömme tuotti tulosta, kun Oulun seudulle pysähtyi kevätmuutollaan 2016 enemmän uhanalaisia kiljuhanhia kuin kertaakaan yli 50 vuoteen. Jokakeväisessä kiljuhanhien tehotarkkailussa kiljuhanhityöryhmämme jäsenet laskivat yli sata yksilöä. Enemmän kiljuhanhia on havaittu Suomessa edellisen kerran 1960-luvun alussa.

Vuoden 2016 saimaannorpan pesälaskennat toivat iloisen yllätyksen: kuutteja syntyi jopa 86. Kaikkiaan saimaannorppia on noin 360. Erinomaiset tulokset osoittavat, että vaikuttamis- ja suojelutyömme, kuten verkkokalastuksen rajoitukset ja apukinosten kolaukset, tuottavat tulosta.

Helmikuussa 2016 Kesko, Arla Suomi, HKScan Finland ja Unilever Finland perustivat kanssamme suomalaisen soijasitoumuksen. Sitoumuksen jäsenet sitoutuvat siihen, että vuoteen 2020 mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua, Round Table on Responsible Soy (RTRS)- tai ProTerra-sertifioitua soijaa. Toimijalähtöinen sitoutuminen on nyt todellisuutta ja vie vastuullista soijaa hienosti eteenpäin.

Kaksi erittäin uhanalaista lumileopardia varustettiin syyskuussa Bhutanissa radiolähettimillä ja päästettiin takaisin luontoon. WWF Bhutanin ja WWF Suomen tuella tapahtunut pannoitus oli Bhutanissa ensimmäinen laatuaan. GPS-teknologian avulla lumileopardeista saadaan lisää tietoa niiden suojelutoimien tueksi.

Lahopuuta vanhassa metsässä.

Julkaisimme keväällä 2016 WWF:n Metsänhoito-oppaan, jonka konkreettisia ohjeita seuraamalla jokainen metsänomistaja voi turvata monimuotoisuutta omassa metsässään taloudellisesta tuotosta suuremmin tinkimättä. Kaikki Suomen suurimmat metsäyritykset ovat sitoutuneet tarjoamaan oppaan mukaista metsänkäsittelyä metsänomistajan niin pyytäessä.

Vapaaehtoisten talkooleiriläisten työpanos on tärkeä erityisesti kaikkein uhanalaisimman luontomme hyväksi. Kesällä 2016 viisivuotinen EU:n rahoittama Luonnonhoito-LIFE-hanke huipentui WWF:n Tvärminnen talkooleiriin. Usean eri toimijan hankkeessa on suojeltu herkkiä perinneympäristöjä katoamiselta viidellä eri kohteella. Kohteiden kunnostus olisi ollut mahdotonta ilman yhteensä 300 talkoolaisen auttavia käsiä.

Vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkolaisiamme on jo yli 8 000! Jos Itämerellä tai Saimaalla tapahtuisi vakava öljyturma, WWF:n vapaaehtoiset ovat valmiina puhdistamaan rantoja ja öljyyntyneitä lintuja. Tarjoamme vuosittain vapaaehtoisillemme koulutusta sekä perusöljyntorjunnassa, ryhmänjohtajiksi että öljyyntyneiden lintujen pesussa.

Kymmenen vuotta kestänyt vaikuttamistyömme tuotti tulosta, kun kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti huhtikuussa 2016 panna voimaan kiellon, joka estää kansainvälisiä risteilyaluksia laskemasta jätevesiään Itämereen. Jätevesien laskeminen kielletään uusilta aluksilta vuonna 2019 ja jo liikenteessä olevilta aluksilta vuonna 2021. Työmme jatkuu, sillä valvomme tarkasti päätöksen täytäntöönpanoa.

Vuoden 2015 lopussa päättynyt Kalakampanjamme saavutti lähes kaikki tavoitteensa. Kampanjan päättyessä siihen osallistuneiden yritysten valikoimissa olevista tuotteista vain kaksi prosenttia oli WWF:n Kalaoppaan punaisella, eli vältettävien listalla. Kalatyömme tuloksena suomalainen kasvatettu siika nousi vihreälle listalle eli suositeltavien kalojen joukkoon. Yhteistyökumppanimme Raisioagron kehitystyöllä on ollut merkittävä vaikutus kalankasvatuksen ympäristövaikutuksiin.

Kotimaisten uhanalaisten kalojen suojelemisessa on edetty harppauksin. Tämä näkyy muun muassa Itämeren lohikantojen ja Suomenlahden meritaimenkantojen elpymisenä. Tornionjokeen nousi kesällä 2016 yli 100 000 lohta, mikä on noin viisinkertainen määrä vuosiin 2010 ja 2011 verrattuna. Myös Simojoen nousulohen määrä kohosi kesällä 2016 uuteen ennätykseen koko seurantahistorian aikana.

Järjestimme metsänvartijoille koulutuksia siitä, miten tarkkailla ja laskea naurusarvinokka-lintuja (Rhinoplax Vigil) lajin elinalueella Borneolla Indonesiassa. Upeasta kypärämäisestä nokastaan tunnetun naurusarvinokka-linnun uhanalaisuusluokitus romahti vuonna 2015 silmälläpidettävästä äärimmäisen uhanalaiseksi. Linnun nokasta maksetaan suuria summia laittomilla markkinoilla Aasiassa.

Autoimme kehittämään ekologisesti kestävää kylämetsätaloutta Tansaniassa. Esimerkiksi kaksi kylää, Machemba ja Sauitimoja, saivat kylämetsistä myymästään puusta yhteensä noin 170 000 euroa hakkuutuloja. Varat käytetään kylien kehittämiseen asukkaiden itsensä päättämällä tavalla.

Olemme tavoittaneet koulukiertueillamme vuosien kuluessa yli 100 000 oppilasta! Määrä saavutettiin maaliskuussa 2016. Lukukauden koulukiertueemme tavoitteena oli tuoda ilmastonmuutoksen torjuminen ja energiansäästö lähemmäksi oppilaiden arkea. Työmme tuottaa tulosta: palautekyselyn mukaan 77 prosenttia oppilaista aikoi pitämämme oppitunnin jälkeen muuttaa jotain energiankulutukseen liittyvää tapaansa.

WWF:n Earth Hour -ilmastotapahtuman aattona maaliskuussa toteutettiin koululaisten upea ilmastomarssi ja tapahtuma Helsingissä Iso Roballa. Paikalla oli 1 500 koululaista, heidän opettajansa ja räppärit Musta Barbaari ja Prinssi Jusuf. Kumppaneitamme tapahtumassa olivat Ilmastokatu-hanke ja Helsingin opetusvirasto. Kaikkiaan lähes sata oppilaitosta ja päiväkotia eli noin 50 000 lasta ja nuorta oli mukana vuoden 2016 Earth Hourissa Suomessa.

Nepalissa koulujen ekoklubit päätettiin ottaa osaksi maan kansallista opetusohjelmaa. WWF Nepal oli perustamassa ekoklubeja 1990-luvulla ja olemme tukeneet niiden toimintaa. Ekoklubien toimintaan kuuluu muun muassa puiden istuttamista, ympäristön siivoamista ja ympäristöön liittyvän valistustyön tekemistä paikallisissa kylissä.

Noin 1,6 miljoonaa yli 15-vuotiasta ihmistä osallistui Earth Hour -ilmastotapahtumaamme vuonna 2016. Tämä käy ilmi tapahtuman jälkeen teettämästämme kyselystä (TNS Gallup). Earth Houria vietettiin lauantaina 19. maaliskuuta teemalla ”Maailman suurin kynttiläillallinen”. Tavoitteenamme oli herättää keskustelua ruoan tuotannon ilmastovaikutuksista ja erityisesti eläinperäisten tuotteiden vaikutuksesta hiilijalanjälkeemme sekä kannustaa ihmisiä tekemään arjessaan ekologisempia ruokavalintoja.

Haastoimme 18 Suomessa toimivaa eläkerahastoa, pankkia ja vakuutusyhtiötä laskemaan hiilijalanjälkensä ennen Pariisin ilmastokokousta. Suosittelimme haasteessamme suomalaisia sijoittajia allekirjoittamaan Montréal Pledge -sitoumuksen tai esittämään muun vastaavan sitoumuksen, jolla hiilijalanjäljen suuruus selviää. Joulukuun alkuun mennessä Montréal Pledge -sitoumuksen oli allekirjoittanut seitsemän suomalaista tai Suomessa toimivaa sijoittajaa: Nordea, Ilmarinen, Osuuspankki, Elo, Handelsbanken, Kirkon eläkerahasto sekä SEB-pankki. Työtä fossiilivapaiden sijoitusten edistämiseksi jatketaan.

Suomen Green Office -toimistot rikkoivat jälleen oman ennätyksensä päästöjen vähentämisessä. Vuonna 2016 kootun raportin mukaan toimistot pienensivät vuonna 2015 yhteensä 18 300 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä aiempaan vuoteen verrattuna. Saman verran päästöjä syntyisi automatkasta, joka ulottuisi 145 kertaa kuuhun ja takaisin. WWF Green Office on ympäristöjärjestelmä toimistoille. Suomessa oli raportin kokoamishetkellä 162 Green Office -organisaatiota, joissa työskenteli yhteensä lähes 64 000 työntekijää.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 lopulla, että Hanasaaren hiilivoimala suljetaan vuoden 2024 loppuun mennessä. Päätös oli kauan kaivattu askel kohti uusiutuvalla energialla toimivaa Helsinkiä. Vaikutimme voimakkaasti Helsingin energiapäätökseen. Teimme vaikuttamistyötä hajautettuihin uusiutuviin energialähteisiin ja energiansäästöön perustuvan vaihtoehdon puolesta sekä itsenäisesti että yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa.

Ilman tukijoitamme nämä saavutukset eivät olisi olleet mahdollisia. Kiitämme lämpimästi kummeja, kertalahjoittajia, oman keräyksen tekijöitä, merkkipäivälahjoittajia, testamentin ja muistolahjoitusten tekijöitä, Norppa-arpojen lunastajia, Päivätyökeräyksen tehneitä koululaisia, verkkokaupan asiakkaita, vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja ja apukinosten kolaajia, pesänlaskijoita ja luontokartoittajia, lajityöryhmiä, asiantuntijoita, somen aktiiveja, vetoomuksien allekirjoittajia, yrityksiä, järjestöjä, Suomen ulkoasiainministeriötä ja muita yhteistyökumppaneita, Green Office -toimistoja, talkooleiriläisiä, WWF-lähettiläitä ja nuorten tiimiläisiä sekä Kalakampanjan ja Earth Hourin kannatusjoukkoja sekä kaikkia hyvällä asenteella mukana olevia ihania ihmisiä.

Katso aiempien vuosien onnistumistarinoita täällä.

Tule mukaan suojelemaan luontoa!

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.

Auta Yleiskummina

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.