Luonnonsuojelun kohokohdat vuonna 2018

Järjestimme talkoita uhanalaisten vaelluskalojen pelastamiseksi ja virtavesien ennallistamiseksi eri puolilla Suomea. Onnistumisen mahdollistivat eri hankkeet ja yhteistyökumppanit. Esimerkiksi K-ryhmän kanssa järjestetyissä talkoissa sadat vapaaehtoiset rakensivat kaloille yli 100 uutta kutupaikkaa jokiin ja puroihin. Poistimme myös kalojen vaellusesteinä toimineita patoja ja rakensimme kalateitä. Näin vapautui kymmeniä kilometrejä kalojen ja muiden virtavesilajien saavuttamattomissa ollutta elinympäristöä.

Erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelussa tapahtui merkittävä läpimurto, kun Jyväskylän yliopiston tutkijat onnistuivat osarahoittamassamme hankkeessa palauttamaan huonokuntoisten raakkujen lisääntymiskyvyn ja saivat ne kutemaan laitosolosuhteissa. Etelä-Suomen viimeiset raakut olisivat todennäköisesti lähivuosina kadonneet kokonaan, mutta nyt Konneveden tutkimusasemalla kasvaa tuhansia raakkujen toukkia, jotka palautetaan jokiin lähivuosina.

Vaikutimme hallituksen uusiutuvan energian tukipakettiin julkisuuden kautta. Uhanalaisille vaelluskaloille ja muulle virtavesien luonnolle tuhoisa vesivoima jäi lopulta vaatimustemme mukaisesti tukipaketista pois, vaikka muun muassa Kemijoki Oy vetosi hallitukseen vesivoiman saamiseksi tuen piiriin. Vesivoiman lisärakentamisen sijaan investoinnit tulee suunnata ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin.

Kun öljyvahinko tapahtuu, haluamme toimia nopeasti viranomaisten apuna. Siksi on ilahduttavaa, että vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojemme koko kasvaa edelleen: nyt niihin kuuluu jo lähes 9 000 henkeä. Järjestämme jatkuvasti öljyntorjuntaan liittyvää koulutusta ja käytännön harjoituksia. Rantojen siivous öljystä on hidasta käsityötä, ja vapaaehtoisten apu on tärkeää.

Tallink Siljan Suomesta lähteville risteilylaivoille myönnettiin viime vuonna kestävän kalastuksen MSC:n jäljitettävyyssertifikaatti ensimmäisenä laivayhtiönä maailmassa, ja vuonna 2018 sertifikaattia laajennettiin kattamaan pikalaivat Megastar ja Star. MSC-sertifikaatti takaa, että kala on pyydetty ekologisesti kestävällä tavalla. Tallink-konsernin kanssa tekemämme pitkäaikaisen yhteistyön yksi tavoite on ollut laivojen kalatarjonnan vastuullisuuden lisääminen.

Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n jäsenvaltiot päättivät keväällä 2018 alkaa valmistella kieltoa, joka koskisi sekä raskaan polttoöljyn kuljettamista että käyttämistä polttoaineena arktisessa meriliikenteessä. Kielto olisi merkittävä askel haavoittuvan arktisen alueen suojelussa. Olemme tehneet paljon vaikuttamistyötä kiellon aikaansaamiseksi.

Julkaisimme yhdessä Mandatum Lifen ja Sitran kanssa tammikuussa 2018 oppaan sijoitusten ilmastovastuullisuuden edistämiseksi. Kestävää sijoitustoimintaa tukevan oppaan tavoite on kannustaa kaupunkeja, kuntia, säätiöitä, yliopistoja ja muita varainhoitopalveluja käyttäviä tahoja ottamaan ilmastonmuutoksen hillitseminen huomioon sijoituspolitiikassaan.

Työmme saimaannorpan suojelemiseksi tuottaa tulosta. Metsähallituksen arvion mukaan saimaannorppakanta on kasvanut 10–20 yksilöllä, ja norppia on nyt hieman alle 400.  Iso syy kannan kasvuun ovat apukinokset, joita olemme kolanneet useana vuonna yhdessä Metsähallituksen ja vapaaehtoisten kanssa. Vuonna 2018 norpan suojaksi kolattiin noin 280 apukinosta. Valtaosa poikasista eli kuuteista syntyi näihin ihmisen tekemiin kinoksiin.

Olemme tehneet viime vuosina paljon töitä nopeasti leviävien vieraskasvien, kuten kurtturuusun ja jättipalsamin, torjumiseksi. Tänä vuonna peräti 625 ihmistä osallistui Allergia, – iho- ja astmaliiton kanssa järjestämiimme tapahtumiin, joissa torjuttiin vieraskasvien leviämistä ja koulutettiin vapaaehtoisia järjestämään talkoita niiden kukistamiseksi. Haitalliset vieraskasvit ovat vakava uhka kymmenille suomalaiseen luontoon kuuluville lajeille.

Kiljuhanhen suojelussa saavutettiin hyviä tuloksia. Vapaaehtoisemme laskivat keväällä 2018 Suomessa lähes 100 muuttomatkalla olevaa kiljuhanhea. Tulos on vuosikymmeniä pitkän seurantahistorian kolmanneksi suurin. Kiljuhanhi on Pohjoismaissa pesivistä lintulajeista uhanalaisin. Olemme tehneet työtä kiljuhanhen suojelemiseksi pitkään. Kiljuhanhityöryhmämme perustettiin vuonna 1984.

Olemme kertoneet suomalaisille aktiivisesti ruoantuotannon, ja erityisesti lihantuotannon, ympäristövaikutuksista. Viestillemme on kaikupohjaa, sillä merkittävä osa suomalaisista haluaa vähentää ruoasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Teettämämme tutkimuksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista aikoo suosia kasvispainotteista ruokavaliota. Olemme julkaisseet Ruoka-, Kala- ja Lihaoppaat kuluttajia auttaaksemme.

Keniassa Mombasan satamassa otettiin käyttöön uraauurtava tekniikka, joka auttaa norsunluun nuuskijakoiria. Menetelmässä kuljetuskonteista imetään ilmaa suodattimen läpi, jonka jälkeen koira nuuskii suodattimen.  Koirat pystyvät haistamaan jopa yhden ainoan norsun syöksyhampaan täydestä kontista. Menetelmä, jonka kehittämistä olemme rahoittaneet, saattaa mullistaa laittoman villieläinkaupan valvonnan.

Etelä-Nepaliin on saatu metsitystyön tuloksena palautettua metsäpeite monille alueille. Villieläimet ovat saaneet jopa 3 800 hehtaaria lisää elintilaa. Muun muassa tiikeri ja sarvikuono ovat palanneet alueelle. Olemme tukeneet kyläläisten hallinnoimien ja hyödyntämien metsien istutusta Nepalissa esimerkiksi Khatan alueella ulkoministeriön ja kummien tuella.

Norsunluukaupasta tuli Kiinassa laitonta vuoden 2018 alusta lähtien. Lakimuutos on käänteentekevä maailman norsuille, sillä Kiinan norsunluumarkkinat ovat maailman suurimmat. Arviolta 55 norsua salametsästetään joka päivä norsunluun takia. Tuemme norsunluukauppakiellon valvomista taloudellisesti yhdessä monien WWF-toimistojen kanssa. Myös Taiwan kertoi kieltävänsä norsunluukaupan 2020 loppuun mennessä.

Norppalive sai tänä vuonna rinnalleen uusia livekameroita. Osoitteessa luontolive.wwf.fi on seurattu muun muassa liito-oravan, metsäpeuran, sääksen, ahman ja taimenen elämää suorissa lähetyksissä. Luontoliven tavoitteena on levittää tietoa harvinaisista ja uhanalaisista lajeista ja innostaa ihmisiä suojelemaan niitä. Luontoliveä on katsottu pitkälti yli 2 miljoonaa kertaa.

Järjestämäämme ilmastotapahtuma Earth Houriin osallistui kyselytutkimuksen mukaan huimat 1,5 miljoonaa suomalaista. Lukuisat maamerkit, yritykset sekä yhteisöt näyttivät jo kymmenettä kertaa valomerkin ilmaston puolesta. Maailmanlaajuisesti mukana oli ennätykselliset 188 maata ja maantieteellistä aluetta, ja valot sammuivat lähes 18 000 tunnetusta maamerkistä.

Julkaisimme selkärankaisten villieläinten määrää seuraavan Living Planet -raportin lokakuussa 2018. Raportti kertoi seurannassa olevien villieläinpopulaatioiden pienentyneen keskimäärin 60 prosenttia vuodesta 1970. Pystyimme laajan medianäkyvyyden ansiosta kertomaan ihmisille villieläinten hälyttävästä tilanteesta. LPR-raportista on tullut yksi kansainvälisesti merkittävimmistä villieläinten määrän kehitystä kuvaavista tieteellisistä lähteistä.

Sadat tuhannet suomalaiset ovat tutustuneet uhanalaisten lajien suojeluun MTV3:n Villien jäljillä -ohjelman kautta. Sarjassa näyttelijä Pirjo Heikkilä ja luontotoimittaja Kimmo Ohtonen perehtyvät luonnonsuojeluun eri puolilla maailmaa yhdessä WWF:n asiantuntijoiden kanssa. Kaikki sarjan jaksot ovat katsottavissa edelleen osoitteessa mtv.fi.

Suomalaisissa Green Office -toimistoissa vähennettiin vuonna 2017 yhteensä 7 680 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaava määrä päästöjä syntyisi, jos lentäisi Helsingistä New Yorkiin ja takaisin päivittäin viiden vuoden ajan. Merkittävin syy Green Office -verkoston päästövähenemään olivat lentomatkustuksesta aiheutuvat päästöt, jotka pienenivät 6 180 tonnia. WWF Green Office on kehittämämme ympäristöjärjestelmämalli työpaikoille.

Kokosimme 36 nuorta arktisista maista Rovaniemelle keskustelemaan ja oppimaan ilmastonmuutoksesta ja arktisen luonnon suojelusta. Viikon pituisen leirin päätteeksi he esittivät oman julkilausumansa arktisten maiden ympäristöministereille. Nuoret jatkavat työtä arktisen luonnon puolesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kukin omassa kotimaassaan. Tapaaminen järjestettiin yhdessä Arktisen neuvoston luonnonsuojelutyöryhmä CAFF:n ja ympäristöministeriön kanssa.

Vuosisata metsässä – lahopuun salatut elämät -oppitunnin tavoitteena on laajentaa oppilaiden ymmärrystä metsäluonnon monimuotoisuudesta ja lahopuun merkityksestä. Vuoden aikana pidettiin alakouluissa yhteensä noin 480 oppituntia ja tavoitettiin yli 9 400 oppilasta. Palaute kiertueesta on ollut hyvin positiivista. Koneen Säätiön tuki on mahdollistanut laajan kiertueen.

Ilman tukijoitamme nämä saavutukset eivät olisi olleet mahdollisia. Kiitämme lämpimästi kummeja, kertalahjoittajia, oman keräyksen tekijöitä, merkkipäivälahjoittajia, testamentin ja muistolahjoitusten tekijöitä, Norppa-arpojen lunastajia, Päivätyökeräyksen tehneitä koululaisia, verkkokaupan asiakkaita, vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja ja apukinosten kolaajia, pesänlaskijoita ja luontokartoittajia, lajityöryhmiä, asiantuntijoita, somen aktiiveja, vetoomuksien allekirjoittajia, yrityksiä, järjestöjä, Suomen ulkoasiainministeriötä ja muita yhteistyökumppaneita, Green Office -toimistoja, talkooleiriläisiä, WWF-lähettiläitä ja nuorten tiimiläisiä,  Earth Houriin osallistuneita sekä kaikkia hyvällä asenteella mukana olevia ihania ihmisiä.

Lue vuoden 2017 onnistumisista täällä.