Näkökulma: Joko nyt lihan syöminen todella kääntyy laskuun?
Alkuvuonna lihaa on Suomessa kulutettu kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Näin kertoi TNS Kantar. Jo aiemmin PTT ennusti, että lihan kulutus on tänä vuonna kääntymässä laskuun. Luonnon kannalta tämä on hyvä uutinen, sillä eläinperäisillä tuotteilla on moninkertaiset ympäristövaikutukset kasviperäisiin tuotteisiin verrattuna.
Ruotsissa lihaa syödään jo nyt vuosi vuodelta vähemmän. Myös Hollannista on uutisoitu, kuinka liha vähenee lautasilla ja tilaa saavat kasviproteiinit. Lihankulutuksen laskusuunta on näkynyt tällä vuosikymmenellä myös Espanjassa, Tanskassa, Alankomaissa, Belgiassa, Luxemburgissa ja Itävallassa.
Seuraavatko suomalaiset nyt perässä ja saamme lähivuosina katsoa tilastoa, joissa lihakäppyrät vievät alamäkeen? Näin uskon.
Lihan määrä kasvoi 1960-luvulta lähtien
Vuonna 1960 suomalainen söi lihaa noin 16 kiloa*. Sen jälkeen lihankulutuksen kasvu on ollut huimaa, ja vuonna 2018 lihaa syötiin Suomessa keskimäärin hieman yli 40 kiloa henkilöä kohden. Siipikarja lennähti lautasille 1970-luvulla, ja sen nousukiito on ollut tasaista: kun vuonna 1980 syötiin 1,6 kiloa siipikarjanlihaa, niin nyt syödään 12,5 kiloa.
Liha on siis vallannut lautasilta tilaa yllättävän lyhyessä ajassa. Vaikka toisin välillä ehkä väitetään, niin lihan rooli ns. perinteisessä suomalaisessa ruokavaliossa on ollut pieni. Kaalikeitossa lihaa on ollut lähinnä ripaus, ruisleivän päälle ei levitetty jatkuvasti kinkkusiivuja eikä broilerista oltu kuultukaan. Varsinaisia runsaita liha-aterioita nautittiin lähinnä pyhäruokana ja erityishetkissä.
Liha olisi nyt syytä palauttaa tuohon samaan asemaan eli aterian arvostetuksi, laadukkaaksi erikoistuotteeksi.
Notkahduksia on nähty ennenkin
Nyt, kun lihankulutuksen laskusta on uutisoitu, on saatettu todeta, että kulutus olisi tätä ennen kasvanut vuodesta toiseen. Näin ei kuitenkaan itse asiassa ole. Tilastojen mukaan lihan määrä ravinnossa on notkahtanut useamman kerran.
Esimerkiksi vuonna 1990 syötiin 33,6 kiloa lihaa, mutta vuonna 1995 luku oli 32,4 kiloa. Lamavuodet vähensivät erityisesti kokolihan kulutusta. Notkahdus tapahtui myös vuonna 2009. Kyseiseltä vuodelta uutisoitiin naudan- ja sianlihan kulutuksen laskusta. Lieneekö silloinkin taustalla ollut taloudellisen tilanteen vaikutus.
Lihan ja maidon osuus ruuan ilmastopäästöistä 65 prosenttia
Uskon, että suomalaiset ottavat mallia ruotsalaisista ja kääntävät lihatilastot pysyvään alamäkeen. Se on välttämätöntä ympäristömme kannalta.
Eläinperäisten tuotteiden tuotanto aiheuttaa selvää haittaa sekä ilmastolle että monimuotoisuudella. Luonnonvarakeskuksen RuokaMinimi-hankkeen äskettäin julkaistun raportin mukaan nykyruokavaliossa keskivertosuomalaisen ruokavalion ilmastopäästöistä lihojen osuus on 45 prosenttia ja maidon 20 prosenttia.
On siis selvää, mihin kannattaa kiinnittää huomio, kun puhutaan ilmastoystävällisemmästä ruokavaliosta. Enemmän kasviksia, vähemmän eläinperäisiä tuotteita.
Teksti: Mari Koistinen, suojeluasiantuntija (kestävä ruuantuotanto ja -kulutus)
*Luvut ovat kypsennettyä luutonta lihaa. Tilastossa lihan kulutuslukuja seurataan usein ruholihana, joka on raakaa ja luullista lihaa. Kun ruholihasta poistetaan luiden osuus ja kypsennyksessä syntyvä hävikki, niin jäljelle jää suuhun päätyvä lihan määrä, se on noin puolet ruholihan painosta.