Törö, turpa ja seipi – tapaa kalakameran komea särkijengi!

Kutevat lohikalat ovat kalakameran päätähdet, mutta ne eivät ole pinnan alla yksin. Hiitolanjoessa ui nimittäin kirjava joukko erilaisia kaloja, joista esimerkiksi törö, turpa ja seipi ovat jo esittäytyneet kameralle.

Tarkkasilmäisimmät katsojat huomasivat, että kalakamerassa liikuskeli ennen taimenten ja lohien saapumista paljon muitakin lajeja. Yksi keskeinen joukko ovat turhaan parjatut särkikalat, joista esittelemme nyt kolme.

Törö tässä terve!

Oletko ehkä kalakameraa katsoessasi miettinyt, kuka on tuo pieni ja viiksekäs, pohjassa tonkiva kala? No tietysti törö! Törö on aivan omaa luokkaansa särkikalojen joukossa. Viiksekäs ja vikkelä pikkukala muistuttaa ulkonäöltään enemmän pohjakaloja kuten kivennuoliaista ja rantanuoliaista kuin muita särkikaloja. Töröjä on näkynyt kalakamerassa runsaasti.

 

Törö kuvattuna Kotkan Maretariumissa

Törö kuvattuna Kotkan Maretariumissa.

Törö on pohjakala, eli se etsii ravintoa pohjan tuntumasta. Se voi pienestä koostaan huolimattaan liikkua kovissakin virtapaikoissa niin kauan kuin se malttaa pysyä pohjan tuntumassa. Jos törö nousee pohjasta, niin virta vie sen auttamatta mennessään. Kalakamerassa törön voi nähdä liikuskelevan samoissa sorakivikoissa, joihin lohta odotetaan myöhemmin kutemaan.

Kymmensenttinen törö ei pienen kokonsa vuoksi ole erityisen suosittu saaliskala, mutta kyllä sitäkin pieni kalastajajoukko tavoittelee. Suomessa töröä ei muiden särkikalojen tapaan arvosteta ruokakalana toisin kuin esimerkiksi ranskankielisessä Euroopassa ja Isossa-Britanniassa, jossa sitä jopa viljellään ruokakalaksi.

Tuliko turpaa?

Kalakamerassa on nähty myös särkikalojen heimoon kuuluva turpa. Kyllä, luit oikein. Nimensä mukaisesti turvalla on melko iso pää ja litteä otsa. Sitä voi kuitenkin olla hankala erottaa säyneestä. Tämä tanakka kaveri viihtyy lämpimissä vesissä, ja sen levinneisyysalue on sama kuin töröllä. Sisä-Suomessa turpaa ei tavata lainkaan.

 

Turpa kuvattuna Kotkan Maretariumissa

Parvi turpia kuvattuna Kotkan Maretariumissa.

Turpa nousee jokiin kesällä, kun vesi on sen makuun riittävän lämmintä. Turpa on virtahakuinen kala ja viihtyy samoissa paikoissa lohikalojen kanssa. Siksi sitä näkyy myös Hiitolanjoessa, missä kalakamera sijaitsee. Vesien viiletessä ja lohikalojen aloittaessa kutupuuhat turvat siirtyvät jokien hidasvirtaisemmille alueille ja suvantoihin.

Turpa on suosittu laji urheilukalastajien joukossa ja taimenen veroinen taistelija siiman päässä.

Kalastajien sisäpiirin vitsi onkin kysäistä toisiltaan:

”Tuliko turpaa?”

Särki vai sittenkin seipi?

Moni tunnistaa punasilmäisen ja hopeakylkisen särjen, mutta Hiitolanjoessa uiskentelee myös kovasti särkeä muistuttava kala nimeltä seipi. Seipi tunnetaan virallisen nimensä lisäksi myös nimillä harmaasalakka, korpelainen, korpiainen, korppinen, korpisärki, korpus, kortsi, korves, rouskuparta ja seeve. Rakkaalla kalalla on monta nimeä!

Seipi on hieman solakampi ja virtaviivaisempi kuin särki, mutta selkein eroavaisuus näiden kahden välillä on, ettei seipillä ole punaisia silmiä.  Seipiä on näkynyt kamerassa paljon, mutta seipiparvea voi olla vaikea erottaa salakkaparvesta.

Seipi kuvattuna Kotkan Maretariumissa.

Seipillä ei ole punaisia silmiä. Tämä yksilö on kuvattu Kotkan Maretariumissa.

Katso kaloja suorassa lähetyksessä

Kurkista kanssamme vedenalaiseen maailmaan.

Katso suoraa lähetystä pinnan alta

Katso kaloja suorassa lähetyksessä

Kurkista kanssamme vedenalaiseen maailmaan.

PYSY KARTALLA LUONNONSUOJELUN KUULUMISISTA - TILAA WWF SUOMEN UUTISKIRJE

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

PYSY KARTALLA LUONNONSUOJELUN KUULUMISISTA - TILAA WWF SUOMEN UUTISKIRJE

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.