Uutiset | 20/12/2019

Muuttoliike idästä lupaa hyvää uhanalaiselle valkoselkätikalle

Joonas Fritze

Valkoselkätikka on Suomessa edelleen uhanalainen, mutta näköpiirissä on toivon pilkahduksia. Metsähallituksen, BirdLife Suomen ja WWF:n seurannassa löytyi tänä vuonna noin 220 valkoselkätikan reviiriä, minkä lisäksi Suomessa on havaittu runsaasti idästä vaeltavia lintuja. Valkoselkätikan kanta on saatu hitaasti nousemaan aktiivisen suojelun ansiosta.

Suomen uhanalainen valkoselkätikkakanta on saanut täydennystä idästä. Suomessa on tänä vuonna havaittu runsaasti Venäjän suunnalta vaeltaneita valkoselkätikkoja. Metsähallitus arvioi, että ne ovat valtaosin nuoria lintuja, jotka ovat lähteneet etsimään omaa elinpiiriä lännestä. Muutaman vuoden kuluttua varmistuu, miten syksyn 2019 suurvaellus vaikuttaa Suomessa pesivän kannan vahvuuteen.

”Jo syyskuussa lintuharrastajat havaitsivat satoja valkoselkätikkoja pitkin Suomea niin sisämaan kuin rannikonkin muutontarkkailupaikoilla. Talven tullen vaellus pysähtyi ja valkoselkätikkoja on havaittu lintujen piharuokinnoilla ja muilla aivan uusilla havaintopaikoilla. Vaellus on ulottunut myös Ruotsin puolelle Norrbottenin läänin sisäosia myöten”, hämmästelee suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen luontopalveluista.

Valkoselkätikka on vaatelias laji, jonka pesimäalueet painottuvat Suomessa vahvasti maamme itäosiin. Se viihtyy vanhoissa koivuvaltaisissa lehtimetsissä, joissa on runsaasti lahopuuta. Tällaiset metsät ovat vähentyneet metsätalouden seurauksena.

”Valkoselkätikka on vaatelias laji. Se tarvitsee lehtipuuvaltaisia ja runsaasti lahopuustoa sisältäviä metsiä, mutta tällaiset alueet ovat vähentyneet metsätalouden myötä. Hakkuiden takia valkoselkätikalle ei ole tarpeeksi sopivia elinympäristöjä.”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.

”Valkoselkätikan kannalta olisi tärkeää suojella sen elinympäristöjä ja ottaa laji huomioon myös talousmetsien hoidossa”, Tolvanen sanoo.

Valkoselkätikan pesivä kanta painottuu edelleen maan itä- ja kaakkoisosiin Pohjois-Karjalassa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan kanta vahvistuu hitaasti, vähitellen myös muualla sisämaassa sekä lounaisella ja läntisellä rannikkomaalla.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.
Tilaa uutiskirje

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 19/03/2021

Hannu Siitonen on vienyt lintujen tal­vi­ruo­kin­ta­pai­kal­le 100 kiloa siemeniä – WWF sulkee suositun tal­vi­lin­tu­ka­me­ran

Livekamera lintujen talviruokintapaikalta suljetaan tämän talvikauden osalta perjantaina 19.3. kello 16.  Vanha, suojeltu metsä tarjoili parastaan ja lähetyksessä on voitu ihailla luonnon monimuotoisuutta. Lähetyksessä on nähty muun muassa kanahaukka, viirupöllö, valkoselkätikkoja, korppeja, pähkinänakkeleita sekä hömötiaisia.
Lue lisää
Uutiset 13/12/2023

30 luon­non­suo­je­lun on­nis­tu­mis­ta vuodelta 2023

Kulunut vuosi on tarjonnut ikimuistoisia onnistumisia luonnonsuojelussa. Kokosimme 30 luonnonsuojelun saavutusta Suomesta ja maailmalta vuodelta 2023.
Lue lisää
Uutiset 21/12/2022

30 hyvää uutista luon­non­suo­je­lus­ta vuodelta 2022

Olemme tehneet tänäkin vuonna hartiavoimin töitä luonnonsuojelun eteen niin Suomessa kuin maailmalla. Kokosimme yhteen 30 luonnonsuojelun saavutusta kuluneelta vuodelta. Nämä saavutukset ovat mahdollisia tukijoidemme ja yhteistyökumppaneidemme ansiosta. 
Lue lisää