Itämerikin kärsii leudosta talvesta – kosteikoille tulevaisuudessa yhä suurempi tarve

Poikkeuksellisen lämpimän sään vaikutukset tuntuvat Itämerellä, jonne huuhtoutuu nyt runsaiden sateiden takia tavallista enemmän maa- ja metsätalouden ravinteita. Ravinteiden aiheuttama rehevöityminen, joka näkyy kesäisin sinilevänä, on Itämeren suurin uhka.

Kuluva talvi on esimakua siitä, millaisia talvemme tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa olemaan. Talvisateiden määrän on ennustettu ilmaston lämpenemisen myötä kasvavan, ja sillä on vaikutusta myös Itämereen.

”Jatkuvien sateiden takia jokivesiin päätyy nyt tavallista enemmän maa-ainesta ja ravinteita pelloilta ja metsistä. Itämereen päätyessään ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä, sillä sinileväkukinnot tykkäävät erityisesti fosforista”, WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola selittää.

Kostea sää ja roudan puute vähentävät savisten peltojen vedenläpäisykykyä, mikä johtaa veden seisomiseen pelloilla. Sieltä ravinnepitoinen vesi huuhtoutuu vesistöihin.

”Suurin osa Itämereen päätyvistä ravinteista tulee pulsseina esimerkiksi sulamisvesien tai rankkasateiden mukana”, hän jatkaa.

Vihreää sinileväpuuroa rantakivien keskellä Itämeressä

Ravinteiden aiheuttama rehevöityminen näkyy Itämerellä sinilevänä.

Kosteikko on kuin pesusieni

Säähän emme voi vaikuttaa, mutta voimme toimia niin, että ravinnekuormitusta syntyisi tulevaisuudessa mahdollisimman vähän. Siksi veden viipymää kasvattavat ja ravinteita pidättävät toimenpiteet ovatkin avainasemassa Itämeren suojelemisessa.

Esimerkiksi maa- ja metsätalousmaiden yhteyteen rakennettavat kosteikot pidättävät vettä ja ravinteita pesusienen tavoin. Tutkimusten mukaan kosteikot voivat pidättää jopa 90 prosenttia niiden läpi kulkevista ravinteista! Lisäksi tulvatasanteita ja kaksitasouomia rakentamalla voidaan estää veden nousemista pelloille. Myös soiden ennallistaminen ja ojittamatta jättäminen auttavat lisääntyviin talvisateisiin sopeutumisessa ja ravinteiden pidättämisessä.

Kosteikot toimivat kuin pesusienet – ja ovat lisäksi kauniita!

WWF on jo vuosia työskennellyt yhdessä maanomistajien kanssa rakentamalla kosteikoita, ja tällä hetkellä kosteikoita rakennetaan Länsi-Uudellamaalla Vesiensuojelu 4K-hankkeessa. Helmikuussa käynnistyy jälleen Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailu, jossa etsitään esimerkillisiä ja innovatiivisia vesiensuojelutoimia toteuttanutta maatilaa.

 

Itämerennorppa rantakivellä piirroskuvituksessa

Ilmastonmuutos muuttaa Itämerta

Itämeri on erityisen herkkä ilmastonmuutoksen seurauksille, koska se on matala sisämeri. Sinilevän määrä lisääntyy ja eläin- ja kasvilajit kärsivät ilmaston lämmetessä.

Katso, miten Itämeri muuttuu
Itämerennorppa rantakivellä piirroskuvituksessa

Ilmastonmuutos muuttaa Itämerta

Itämeri on erityisen herkkä ilmastonmuutoksen seurauksille, koska se on matala sisämeri. Sinilevän määrä lisääntyy ja eläin- ja kasvilajit kärsivät ilmaston lämmetessä.

Auta Itämeri-kummina

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.

Lahjoita alk. 10 €/kk

Auta Itämeri-kummina

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.

Sinua saattaa kiinnostaa