Marttisten suku pitänyt 68 vuoden ajan kirjaa Saimaan jäätymisestä, ja tänään rikottiin surullinen ennätys
Taipalsaarelainen Marttisten suku pitää kirjaa Saimaan jäätymisestä. Pitkän seurantahistorian myöhäisin jäätymispäivä on ollut vuodelta 2012, jolloin mittauspisteenä toimiva Mäntysaarenselkä jäätyi 26–27.1. välisenä yönä. Nyt ennätys on rikottu, sillä Suur-Saimaalla sijaitseva selkä lainehtii edelleen vapaana.
Kuluva talvi on ollut poikkeuksellisen leuto. Se näkyy monin tavoin Suomen luonnossa. Taipalsaarelainen Marttisten suku on pitänyt jo 68 vuoden ajan kirjaa Suur-Saimaalla sijaitsevan Mäntysaarenselän jäätymisestä, ja ennätys rikottiin tänään.
”Vielä pystyy liikkumaan veneellä. Vaikka ennätykset on tehty rikottaviksi, tätä päivää en olisi halunnut olla todistamassa”, WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen sanoo.
Ismo Marttisen isä Kaiku kirjasi ensimmäiset merkintänsä Mäntysaarenselän jäätymis- ja sulamispäivistä 1940-luvulla. Havaintosarja on yhtenäinen vuodesta 1952 lähtien. Ismo Marttinen on jatkanut seurantaa vuodesta 1990 lähtien. Seuranta toteutetaan joka vuosi samalla metodilla ja samasta havaintopisteestä.
”Kyseessä on täysin omaehtoinen tutkimuksemme, jolla ei ole tieteellistä päämäärää. Näin voimme kuitenkin saada käytännön vertailutietoa ilmaston lämpenemisen vaikutuksesta järvien jääpeitteiseen aikaan edes jollain miesmuistia pitemmällä aikavälillä”, Ismo Marttinen sanoo.
WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen sulan Mäntysaarenselän edustalla.
Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen luonnossa. Siitä kielii myös Marttisten seuranta: kun seurantahistorian ensimmäisten 15 vuoden aikana (1952–1966) keskimääräinen jäätymispäivä oli 13. joulukuuta, viimeisten 15 vuoden keskiarvo (2005–2019) on 6. tammikuuta.
”Jos kehitys jatkuu, tilanne näyttää synkältä saimaannorpan kannalta”, Marttinen sanoo.
Saimaannorpalle tehdään apukinoksia mahdollisuuksien mukaan
Lumi- ja jää ovat äärimmäisen tärkeitä saimaannorpan selviytymisen kannalta. Lumikinokseen kaivettu pesä tarjoaa helmikuun loppupuolella syntyville poikasille eli kuuteille turvaa petoja, kylmyyttä ja häirintää vastaan. Ilman pesän tarjoamaa suojaa iso osa kuuteista on vaarassa kuolla.
Metsähallituksen Luontopalvelut päätti viime viikolla, että Saimaalle tehdään mahdollisuuksien mukaan apukinoksia norpan pesinnän turvaamiseksi. Huono lumi- ja jäätilanne asettaa kuitenkin rajoituksia kinosten kolaamiselle. Vaikka Savonlinnan seudulla on jo jäätä ja lunta, eteläisellä Saimaalla tilanne on huonompi.
”Olemme edellisinä vuosina toimineet Metsähallituksen apuna ja vastanneet apukinosten tekemisestä eteläisellä Saimaalla. Olemme valmiita osallistumaan talkoisiin tänäkin vuonna, mikäli sääolosuhteet sallivat kolaamisen. Nyt ennusteet näyttävät pieniä pakkasia, joten toivoa on”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.
Myös Suomen ympäristökeskus seuraa vuosittain Saimaan jäätymistä. Mittauspaikka sijaitsee Saimaan kanavan suulla Lappeenrannassa.
Maapallon sydän lyö tyhjää, kun yksikin laji häviää
Jos erittäin uhanalainen saimaannorppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Nyt on kiire pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Ole kanssamme ratkaisemassa maailman vakavinta ympäristökriisiä.