Saimaannorpille kolataan apukinoksia mahdollisuuksien mukaan – WWF valmiina auttamaan
Metsähallituksen Luontopalvelut päätti tänään, että Saimaalle tehdään mahdollisuuksien mukaan apukinoksia norpan pesinnän turvaamiseksi. Huono lumi- ja jäätilanne asettaa kuitenkin rajoituksia kinosten kolaamiselle. WWF on valmis osallistumaan talkoisiin, mikäli sääolosuhteet sallivat kolaamisen.
Metsähallituksen Luontopalvelut teki tänään päätöksen niin sanottujen apukinosten kolaamisesta saimaannorpan pesinnän turvaamiseksi. Saimaan lumi- ja jäätilanne on poikkeuksellisen huono, ja kinoksia voidaan tehdä vain alueille, missä on jäätä ja lunta.
”Olemme edellisinä vuosina toimineet Metsähallituksen apuna ja vastanneet apukinosten tekemisestä eteläisellä Saimaalla. Mikäli järvi jäätyy ja lunta sataa riittävästi, tartumme koliin tänäkin vuonna”, ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.
”Tällä hetkellä lumi- ja jäätilanne on kuitenkin huono koko Saimaan alueella. Joudumme vielä odottamaan, ennen kuin tiedämme, pääsemmekö kolaamaan vastuualueellamme. Jään paksuuden tulisi olla yli 15 cm, jotta apukinos voidaan turvallisesti kolata.”
WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen kuvasi eteläistä Saimaata 11. tammikuuta.
Norppa synnyttää poikasensa helmikuun loppupuolella, ja liikkumista mahdollisten pesäpaikkojen lähettyvillä on syytä välttää jo ennen sitä. Niinpä kolaamista ei voi lykätä loputtomiin.
”Meidän täytyy toivoa pikaisia pakkasia ja runsasta lumisadetta. Toivoa on, vaikka tällä hetkellä tilanne näyttää huolestuttavalta”, Tolvanen sanoo.
Ihmisten tekemät apukinokset ovat noin kahdeksan metriä pitkiä, kolme metriä leveitä ja metrin korkeita lumikinoksia, joihin saimaannorpat voivat kaivaa pesänsä. Pesä tarjoaa helmikuun loppupuolella syntyville poikasille eli kuuteille turvaa petoja, kylmyyttä ja häirintää vastaan. Ilman pesän tarjoamaa suojaa iso osa kuuteista on vaarassa kuolla.
Apukinokset ovat osoittautuneet viime vuosina toimivaksi menetelmäksi erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelussa. Kinoksia kolattiin ensimmäisen kerran vuonna 2014, jolloin yli 90 prosenttia kuuteista syntyi niiden suojaan. Vuosina 2014–2018 kinoksia tehtiin Metsähallituksen johdolla kaikkiaan yli 1 000 kappaletta. Viime talvena Saimaan rannoille kinostui luonnostaan niin hyvin lunta, ettei kinosten kolaamiselle ollut tarvetta.
Maapallon sydän lyö tyhjää, kun yksikin laji häviää
Jos erittäin uhanalainen saimaannorppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Nyt on kiire pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Ole kanssamme ratkaisemassa maailman vakavinta ympäristökriisiä.