Ilmastonmuutos ajaa Lapin tuntureiden eläimet ja kasvit ahdinkoon – katso, miten tunturiluonto muuttuu

Ilmastonmuutoksen edetessä Suomen luonnossa kaikista heikoimmassa asemassa ovat Tunturi-Lapin kasvit ja eläimet. WWF:n erikoissivustolta voi katsoa, millaisia muutoksia tuntureissa on luvassa.

Kun ilmasto lämpenee, Suomen elinympäristöistöistä heikoimmassa asemassa ovat Lapin avotuntureiden eläimet ja kasvit. Niiden elintila pienenee, koska ne eivät pääse siirtymään tuntureiden huippuja korkeammalle eivätkä Jäämeren rannikkoa kauemmas pohjoiseen.

“Tunturilajiston tilanne on kriittinen. Monet arktisiin olosuhteisiin erikoistuneet lajit ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutokselle”, sanoo WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Pyhä-Nattasen luminen tunturimaisema

Ilmastonmuutos nostaa tuntureiden metsänrajaa ylemmäs. Kuvassa Pyhä-Nattasen tunturi Sodankylässä.

Puurajan nousu vie lajeilta elintilan

Vaikka kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin, suuri osa tutkituista arktisista lajeista on vaarassa menettää yli puolet esiintymisalueistaan kuluvan vuosisadan aikana. Jos päästöjen vähennyksessä epäonnistutaan pahasti, jopa yhdeksän prosenttia arktisista lajeista on vaarassa menettää koko elinympäristönsä.

Ilmastonmuutos muokkaa erityisesti puuttoman tunturipaljakan maisemaa ja lajistoa voimakkaasti. Jokainen 0,6 asteen lämpötilan nousu siirtää metsänrajaa 100 metriä korkeammalle, joten matalat tunturit uhkaavat metsittyä. Metsärajan jatkuva nousu tarkoittaa avotunturioloihin erikoistuneiden lajien elinympäristöjen katoamista. Pohjoisimmassa Lapissa kolmen asteen lämpötilan nousu heinäkuun keskilämpötilassa voisi laskea tunturipaljakoiden ja -koivikoiden osuuden nykyisestä 30 prosentista alle yhteen prosenttiin.

Tunturikoivikoita uhkaavat laajat mittarituhot, jotka voivat ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyä. Tunturimittari on koko maassa esiintyvä perhonen, jonka toukat syövät puiden lehtiä. Lapissa toukat voivat massaesiintymävuosina syödä tunturikoivikot täysin paljaiksi.

Tunturipöllö maassa lumisessa maisemassa

Tunturipöllö on yksi tuntureiden linnuista, joka kärsii ilmastonmuutoksesta.

Lunta lyhyemmän aikaa

Pohjoisen Suomen talvet säilyvät lumisina myös tulevaisuudessa, mutta lumipeite saadaan syksyllä nykyistä myöhemmin ja sulaa keväällä aiemmin. Koska lunta sataa lyhyemmän aikaa, lumipeitteen paksuus ohenee keskitalvella. Lumen väheneminen vaikuttaa erityisesti lajeihin, jotka ovat riippuvaisia lumenviipymistä. Lumenviipymä on alue, josta lumi sulaa viimeisenä.

“Lumi tarjoaa toisaalta suojaa talven pakkasilta, mutta estää myös eteläisten, pidempää kasvukautta vaativien lajien leviämisen pohjoiseen. Lumen väheneminen on monille arktisille lajeille, kuten jääleinikille ja kiirunankellolle, jopa suurempi uhka kuin lämpötilan nouseminen”, Tolvanen sanoo.

Lämpötilan nousu tuo pohjoiseen koko ajan lisää etelän lajeja. Se myös vauhdittaa haitallisten vieraslajien leviämistä. Esimerkiksi lupiini ja jättipoimulehti voivat levitä ilmaston lämpenemisen myötä yhä pohjoisemmaksi.

Tunturisopuli varpujen keskellä

Monet lajit ovat riippuvaisia tunturisopulista.

Tunturisopulin väheneminen vaikuttaa moniin lajeihin

Monet avotunturin eläimet ovat jo kärsineet ilmastonmuutoksesta. Naali oli aiemmin Pohjois-Suomessa yleinen laji, mutta nykyisin sitä havaitaan Suomessa vain satunnaisesti. Edellinen varmistettu naalin pesintä tapahtui Suomessa yli 20 vuotta sitten. Kettu on jo levittäytynyt naalin elinalueille, ja ilmastonmuutoksen arvellaan auttavan ketun leviämistä edelleen. Tunturipaljakanravintoketjut ovat pienen lajimäärän takia yksinkertaisempia kuin etelämpänä, jolloin jo yhden keskeisen lajin väheneminen vaikuttaa muihin lajeihin.

“Esimerkiksi tunturisopuli on tuntureiden ravintoketjussa keskeisen tärkeä eläin, sillä muun muassa naali, tunturipöllö ja monet muut petolinnut käyttävät sitä ravinnokseen. Tunturisopuli tarvitsee menestyäkseen pitkiä, kylmiä ja lumisia talvia. Sen väheneminen vaikuttaa heti sitä ravinnokseen käyttäviin eläimiin”, Tolvanen sanoo.

Suomen avotuntureilla pesivistä linnuista on jo nyt suurempi osa uhanalaisia kuin koko maan linnuista. Tunturiylängöillä elävät muun muassa kiiruna, tunturipöllö, tunturihaukka ja keräkurmitsa. Osa lajeista voi kadota Suomesta kokonaan.

Kiiruna lumisessa tunturimaisemassa

Ilmastonmuutos vaikuttaa muun muassa kiirunaan.

Näin WWF auttaa tuntureiden lajeja

  • WWF:n ilmastotyön tärkein tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen ja torjua ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ihmisille ja ympäristölle.
  • Suojelemme ahmaa vaikuttamalla pyyntikiintiöihin, vähentämällä petovihaa ja ajamalla ahman aiheuttamien porovahinkojen korvausjärjestelmän uudistamista.
  • Suojelemme naalia muun muassa rahoittamalla viranomaisten asentamia ruokinta-automaatteja ja riistakameroita.
  • Yritämme palauttaa Pohjolan uhanalaisimman linnun, kiljuhanhen, Suomen Lappiin torjumalla sen metsästystä muuttomatkojen varrella, seuraamalla kannan kehitystä, tutkimalla kiljuhanhien liikkeitä satelliittilähettimen avulla ja kouluttamalla ihmisiä kiljuhanhen suojeluun.
Lapin tunturi ja eläimiä piirroskuvituksessa

Ilmastonmuutos muuttaa Lapin tuntureita

Lapin tunturit ovat heikoimmassa asemassa ilmastonmuutoksessa. Monet eläimistä ja kasveista ovat jo nyt uhanalaisia, ja olemme vaarassa menettää osan niistä kokonaan.

Katso, miten tunturit muuttuvat
Lapin tunturi ja eläimiä piirroskuvituksessa

Ilmastonmuutos muuttaa Lapin tuntureita

Lapin tunturit ovat heikoimmassa asemassa ilmastonmuutoksessa. Monet eläimistä ja kasveista ovat jo nyt uhanalaisia, ja olemme vaarassa menettää osan niistä kokonaan.

Maapallon sydän lyö tyhjää, kun yksikin laji häviää

Ilmastonmuutos kuihduttaa elinympäristöjä ja kiihdyttää lajien sukupuuttoa. Nyt on kiire pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Ole kanssamme ratkaisemassa maailman vakavinta ympäristökriisiä.

Auta WWF-kummina

Maapallon sydän lyö tyhjää, kun yksikin laji häviää

Ilmastonmuutos kuihduttaa elinympäristöjä ja kiihdyttää lajien sukupuuttoa. Nyt on kiire pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Ole kanssamme ratkaisemassa maailman vakavinta ympäristökriisiä.