Sudet tappoivat Swen Kellerin vasikat, mutta mies ei haudo kostoa – videokampanja antaa äänen ihmisille, jotka elävät sovussa suurpetojen kanssa

Suurpetojen kanssa voi elää sovussa, vaikka yhteiselo ei olisikaan aina ruusuilla tanssimista. Tässä artikkelissa pääsevät ääneen muun muassa saksalainen karjatilallinen, ranskalainen juustontuottaja, slovakialainen ex-salametsästäjä ja suomalainen koiraharrastaja. Heidän viestinsä on sama: suurpetojen kanssa voi elää rinnakkain.

Euroopassa elää tällä hetkellä noin 17 000 sutta, 17 000 karhua, 9 000 ilvestä ja 1 250 ahmaa. Koska ihmiset ja suurpedot elävät monella alueella rinnakkain, konflikteja saattaa syntyä. Ihmisten ja suurpetojen välinen rinnakkaiselo on kuitenkin mahdollista, jos ihmiset ovat valmiita oppimaan toisiltaan ja heiltä löytyy halua yrittää sopeutua tilanteeseen.

Hyvä esimerkki on saksalainen Swen Keller. Sudet tappoivat Kellerin vastasyntyneet vasikat, mutta kostamisen sijaan hän päätti suojata karjansa entistä paremmin. Sähköaidat ja paimenkoirat pitävät nyt karjan turvassa.

Kellerin haastattelu on osa helmikuussa käynnistynyttä Euroopan laajuista videokampanjaa. Kampanja antaa äänen ihmisille, jotka ovat löytäneet tapoja elää rinnakkain suurpetojen kanssa.

Swen Kellerin tavoin myös ranskalainen juustontuottaja Yannick Lamazou kantaa huolta eläimistään. Vaikka uhka suurpetojen aiheuttamista vahingoista on olemassa alati, Lamazoun mielestä suurpedoilla on yhtäläinen oikeus elää Pyreneiden kuvankauniissa maisemissa kuin ihmiselläkin.

Se, miten ihmisten ja suurpetojen väliset konfliktit ratkeavat, on usein kiinni asenteista. Asenteet voivat myös muuttua, ja slovakialainen Ondrej Galko on siitä oiva esimerkki. Kommunismin aikaan Galko oli salametsästäjä. Nyt hän osallistuu suurpetotutkimukseen ja on tyytyväinen saadessaan riistakamerakuvan ”metsästysmuistoksi”.

Keskustelu suurpedoista käy kuumana myös meillä Suomessa. Vaikka petokeskustelu näyttäytyy usein isojen kaupunkien ja maaseudun vastakkainasetteluna, jakolinja ei ole niin yksioikoinen. Esimerkiksi kampanjaa varten haastateltu lieksalainen Eliisa Kiiskinen on innokas koiraharrastaja, jolle sopii hyvin, että suurpedot ovat hänen lähimpiä naapureitaan.

Sopu kiinnostaa, mutta mistä apua?

Suurpetokantojen tila vaihtelee suuresti Euroopassa riippuen alueesta ja lajista. Myös suurpetojen kanssa elävien paikallisyhteisöjen tilanteet ja reaktiot ovat hyvin erilaisia eri puolilla Eurooppaa.

”Toivomme, että videot inspiroivat ihmisiä etsimään toimivia ratkaisuja paikallisiin haasteisiin”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.

Suomessa tehokkaimpia tapoja suojata karjaa petojen hyökkäyksiltä ovat laitumia ympäröivät sähköaidat ja karjan tuominen suojaan yöksi. Myös sähköistämättömiä suurpetoaitoja käytetään, mutta riittävän tehokas ja hyvin hoidettu sähköaita antaa huomattavasti paremman suojan.

Suoja-aitojen materiaalikuluihin voi hakea avustusta Suomen riistakeskukselta. Hakija hoitaa aidan pystyttämisen ja huoltamisen itse. Sähköaidat pitävät myös karhut loitolla mehiläispesistä.

”Keski- ja Etelä-Euroopassa yleisten laumanvartijakoirien käyttöä karjan suojaamisessa suurpedoilta on kokeiltu Suomessakin, mutta niiden käyttöä olisi varmasti mahdollista tehostaa”, Tolvanen sanoo.

Susiemo hoitaa pentuaan. Pentu katsoo ylöspäin. Taustalla metsää

Suurpedot voivat käydä myös koirien kimppuun. Koirien suojaamiseen soveltuvat tarpeeksi korkeat ja tukevat verkkoaitaukset. Metsästyskoiria voi sen sijaan olla vaikea suojata susilta metsästystilanteessa. Paras keino on pyrkiä metsästämään koiran kanssa alueilla, joilla ei ole tiedossa susireviiriä. Luonnonvarakeskus ylläpitää susien lähetinseurantaan perustuvaa palvelua. Metsästyskoirien suojaksi on myös kokeiltu muun muassa suojaliivejä.

Erittäin tärkeää on, ettei petoja tai niiden saaliseläimiä ruokita asutusten lähellä. Lisäksi suurpedoille kelpaava ravinto pitää säilyttää niin, että pedot eivät pääse niihin käsiksi.

Videokampanja osa EU-hanketta

Videokampanja on osa LIFE EuroLargeCarnivores -hanketta, jota EU rahoittaa. Videot voivat vähentää suurpetoihin kohdistuvia pelkoja ja ennakkoluuloja sekä esitellä keinoja, joiden avulla Euroopassa on helpotettu ihmisten ja suurpetojen yhteiseloa ja ratkottu sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä haasteita.

Videot on kuvattu Suomessa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa, Slovakiassa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Puolassa, Itävallassa ja Unkarissa. Kaikki videot on julkaistu LIFE EuroLargeCarnivores -projektin Youtube-kanavalla.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.