Kotimainen jokirapu putosi keltaiselle listalle WWF:n päivitetyssä Kalaoppaassa

WWF:n Kalaopas on jälleen päivitetty. Suomalaisten kannalta merkittävin muutos koskee kotimaista jokirapua, jonka suositusta jouduttiin muuttamaan vihreältä keltaiselle eli harkiten ostettavien listalle rapukantojen heikentyneen tilan vuoksi.

Jokiravun uhanalaisuusluokitus muuttui viime vuonna elinvoimaisesta erittäin uhanalaiseksi ympäristöministeriön Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa. Jokirapukantojen taantuminen on viime vuosikymmeninä ollut nopeaa erityisesti Etelä-Suomessa.

Pääsyy jokirapukantojen heikkoon tilaan on rapurutto ja täplärapujen istutukset. Täplärapu kuuluu EU:ssa haitallisiin vieraslajeihin, joiden istuttaminen ja levittäminen on kielletty.

”Jokirapua ei uhkaa niinkään liikapyynti tai välinpitämätön kalastushallinto, vaan haitallinen vieraslaji ja sen levittämä tuhoisa tauti. Pyynnin on jopa katsottu olevan jokiravulle hyödyksi, sillä se lisää ravustajien ja vesienomistajien kiinnostusta jokirapujen suojeluun” sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

”Jokiravun tärkein suojelutoimi on estää täpläravun ja rapuruton leviäminen uusille alueille. Näin ollen on perusteltua kohdistaa pyyntiä mahdollisimman paljon täplärapuun”, Ovaska jatkaa.

Made

Mateen uhanalaisuusarviointi on pudonnut.

Madekantojen tila heikentynyt

WWF on huolissaan myös madekantojen kehityksestä. Madekantoja ovat ajaneet ahtaalle ilmaston ja vesien lämpeneminen sekä rehevöityminen varsinkin Etelä-Suomessa.

”Mateen uhanalaisuusarviointi tippui viime vuonna elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi. Kalaoppaan suositus ei kuitenkaan toistaiseksi muuttunut, vaan made on edelleen vihreällä listalla. On epäselvää, missä määrin kalastuksella on vaikutusta madekantojen tilaan, joten arviointimme vaatii vielä lisäselvityksiä”, Ovaska kertoo.

Ylikalastuksen piti loppua EU:ssa tänä vuonna

Maailman merten kalakannat ovat pienentyneet puolella vain yhden ihmissukupolven aikana, ja noin kolmannes maailman kalakannoista on ylikalastettuja. Vaikka ylikalastus ja kalakantojen heikko tilanne tunnetaan huomattavasti paremmin kuin parikymmentä vuotta sitten, ei merkittävää käännettä parempaan ole nähtävissä.

”Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan tärkein tavoite oli lopettaa ylikalastus vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin vain pieni osa EU:n kalakannoista on sekä kannan tilan että kalastuspaineen osalta kestävällä tasolla. EU:n alueella huolestuttavin tilanne on Välimerellä, mutta Itämerelläkin ilonaiheet ovat valitettavan harvassa: Itämeren turskakannat ovat pohjalukemissa ja lähes kaikkien muidenkin kalakantojen kalastuskiintiöitä jouduttiin jälleen pienentämään”, Ovaska harmittelee.

”Suomessa on tehty merkittävää työtä kalastuksen ja kalavalikoimien vastuullisuuden parantamiseksi. Myös suomalaiset kuluttajat ovat kalavalinnoissaan valveutuneita, mistä kertoo muun muassa se, että WWF:n Kalaopasta käytetään ahkerasti.”

Ankerias

Ankerias on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Älä osta ankeriasta

Suomessa kauppojen valikoimista ei nykyisin juuri löydy WWF:n Kalaoppaan punaisen listan kaloja. Kuluttaja saattaa kuitenkin edelleen törmätä äärimmäisen uhanalaiseen ankeriaaseen esimerkiksi sushi-ravintoloissa.

Ankeriaiden määrä on pudonnut Euroopassa vain muutamaan prosenttiin 1970-luvun määristä.

”Ankerias on todellisessa vaarassa hävitä vesistämme. Se, ettei ankeriaan suojeluun löydy motivaatiota edes sukupuuton uhan edessä, on järjenvastaista”, Ovaska sanoo.

Vuodesta 2006 julkaistun Kalaoppaan perusviesti on yhä sama: vastuullisen kuluttajan kannattaa valita vihreällä listalla olevia kotimaisia kalalajeja.

”Erityisesti kannustan silakan ja särkikalojen syönnin lisäämiseen”, Ovaska toteaa.

Pelastetaan Itämeri tuleville sukupolville

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, se tarvitsee apuamme. Suojelemme Itämerta pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Tule mukaan auttamaan!

Auta Itämeri-kummina

Pelastetaan Itämeri tuleville sukupolville

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, se tarvitsee apuamme. Suojelemme Itämerta pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Tule mukaan auttamaan!

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.