Näkökulma: Madventures Suomi antaa väärän kuvan itämerennorpan tilasta

”Toi on itämerennorppa, saimaannorppa on luonnonsuojelun symboli. Tää ei oo millään tavalla uhanalainen enää. Ympäristömyrkyt meinas ajaa hyljelajit vaikeuksiin Itämerellä, mut nykyisin kannat on todella elinvoimaisia, pyynti ei uhkaa niitä millään tavalla. Tää on aivan eri laji, muistakaa se.”

Näin toteaa juontaja Riku Rantala tiistaina Nelosella esitetyssä Madventures Suomi -ohjelman jaksossa ja osoittaa jäällä makaavaa kuollutta itämerennorppaa. Ollaan Perämerellä, ja norppa on ammuttu hetkeä aikaisemmin.

Itämerennorppia saa metsästää maa- ja metsätalousministeriön asettaman kiintiön puitteissa Perämerellä. Metsästyskaudella 2019-2020 kiintiö on 325 yksilöä. Jaksossa toimitaan siis kaikkien lakien ja asetusten mukaisesti – miksi tuohtua?

Kyse on siitä, että ohjelma ja Rantalan kommentti antavat turhan ruusuisen kuvan itämerennorpan tilasta. Suomen lajien virallisessa uhanalaisuusluokituksessa itämerennorppa luokitellaan silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi lajiksi. Itämeren suojelukomissio Helcom on ottanut vielä tiukemman kannan ja luokittelee itämerennorpan vaarantuneeksi eli uhanalaiseksi.

Itämerennorpalla on neljä osakantaa. Perämerellä elää noin 20 000 yksilöä, Riianlahdella noin 1 000 yksilöä, Saaristomerellä noin 300 yksilöä ja itäisellä Suomenlahdella noin 100 yksilöä. Etenkin Saaristomerellä ja itäisellä Suomenlahdella tavattavat osakannat ovat todella pieniä ja haavoittuvia: Näiden osakantojen suojelu on tärkeää. Esimerkiksi EU:n luontodirektiivi vaatii, ettei lajien levinneisyysalue saa pienentyä. Norpan esiintymisalue pienenee huomattavasti, jos se häviää Saaristomereltä tai itäiseltä Suomenlahdelta. Jaksossa pyydetään norppa Perämerellä, jossa kanta on vahvempi. Kantojen elinvoimaisuudesta ei kuitenkaan voi puhua koko Itämeren osalta.

Ohjelmassa todetaan myös, ettei pyynti uhkaa Itämeren hyljekantoja millään tavalla. Väite ei vastaa luonnonsuojelujärjestöjen näkemystä. Vaikka WWF ei vastusta hylkeiden metsästystä sinänsä, olemme yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa jo vuosien ajan tuoneet esiin huolemme siitä, että esimerkiksi hallin pyyntikiintiö on liian korkea. Halli eli harmaahylje on toinen Itämerellä elävä hyljelaji.

Itämerennorppa on yksi norpan alalajeista. Se tarvitsee lunta ja jäätä selviytyäkseen. Niinpä itämerennorppa on tulevaisuudessa todella haavoittuvassa asemassa ilmastonmuutoksen takia. Huhtikuussa julkaistun Antti Halkan väitöskirjan johtopäätöksenä on, ettei norppa todennäköisesti selviydy eteläisillä pesimäalueillaan, jos ilmastonmuutosta ei onnistuta hillitsemään. Vaikka Perämerellä itämerennorpan pesintäolosuhteet säilyvät paremmin, myös siellä jäätalvet heikkenevät tulevaisuudessa.

Viime talvi oli esimakua tulevasta: Itämeren jääpeite oli Ilmatieteen laitoksen mukaan laajimmillaan 37 000 neliökilometriä, mikä on ennätyksellisen vähän. Edellinen pienuusennätys, 49 000 neliökilometriä, oli vuodelta 2008. Myös Perämeri oli norpan pesimäaikaan osittain avoimena ja alueella pääsi kehittymään aallokkoa. On siis todennäköistä, että norpan pesintä häiriintyi Perämerellä monin paikoin.

Madventures on hyvää viihdettä, jossa haastateltaviin eli päähenkilöihin suhtaudutaan kunnioittavasti. Jaksojen näkökulma on tarkkaan rajattu. Samalla tarkkuudella olisi syytä suhtautua myös faktoihin.

Itämerennorppa tarvitsee suojelua nyt ja tulevaisuudessa.