Ennätysheikko jäätalvi haittasi itämerennorpan pesintää – tämä talvi voi olla näyte tulevasta

Itämeren jääpeite oli tänä vuonna ennätyksellisen pieni. Huonon jäätilanteen pelätään haitanneen merkittävästi itämerennorpan pesintää.

Itämeren jääpeite oli tänä talvena Ilmatieteen laitoksen mukaan laajimmillaan 37 000 neliökilometriä, mikä on ennätyksellisen vähän. Edellinen ennätys, 49 000 neliökilometriä, oli vuodelta 2008. Huono jäätilanne vaikutti monin tavoin luontoon. Jääpeitteen puutteesta kärsi muun muassa itämerennorppa.

Norpan poikanen eli kuutti syntyy normaalisti jään päälle muodostuneeseen lumiluolaan, jossa emä imettää sitä yli kuukauden ajan. Jos pesän suojaa ei ole, poikasta uhkaavat pedot ja kylmyys. Tällöin kuuttien kuolleisuus nousee.

Koko Itämeren norppakanta on noin 20 000 yksilöä. Valtaosa itämerennorpista elää Perämerellä.

”Perämeri oli norpan pesimäaikaan osittain avoimena ja alueella pääsi kehittymään aallokkoa. On todennäköistä, että norpan pesintä häiriintyi Perämerellä monin paikoin”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.

Perämeren lisäksi itämerennorppia elää Saaristomerellä, itäisellä Suomenlahdella sekä Viron länsirannikolla sijaitsevalla Riianlahdella. Nämä osakannat olivat tänä talvena Perämeren kantaakin pahemmassa ahdingossa, sillä norpan eteläisillä pesimäalueilla ei ollut juuri lainkaan jäätä lisääntymisaikana helmi–maaliskuussa.

”Norppa on pesinnässään niin riippuvainen jäästä, että johtopäätös on ilmeinen ja lohduton: pesintä epäonnistui todennäköisesti pahoin itämerennorpan eteläisillä pesimäalueilla”, Tolvanen sanoo.

Venäjältä saatujen havaintojen mukaan itäisellä Suomenlahdella norpat yrittivät poikia lähellä Pietaria, mutta pesintä epäonnistui. Useita heikkokuntoisia kuutteja löytyi rannoilta ja päätyi paikalliseen eläinhoitolaan. Ahvenanmaalla löydettiin saareen syntynyt kuutti.

Rantakivillä makaavia itämerennorppia Saaristomerellä.

Itämerennorppa kuvattuna Saaristomerellä.

Ilmastonmuutos vähentää tutkimuksen mukaan jääpeitteisen ajan kestoa Itämerellä

Itämerennorppa oli vielä 1900-luvun alussa Itämeren runsaslukuisin hylje. Kanta hupeni 200 000 yksilöstä vähimmillään 5 000 yksilöön metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen takia. Talvien lämpeneminen ja jääpeitteen väheneminen ovat uusia, kasvavia uhkia itämerennorpalle

”Tämä talvi on esimerkki tavanomaisesta, keskimääräistä hieman heikommasta jäätalvesta tämän vuosisadan lopulla”, sanoo WWF:n merihyljetyöryhmän puheenjohtaja Antti Halkka.

Halkan väitöskirja, jossa Itämeren hylkeet ovat keskeisenä aiheena, tarkastetaan tänään Helsingin yliopistossa. Väitöskirjassa esitettävien tutkimustulosten mukaan itämerennorpan nykyisistä poikimisalueista Suomenlahden, Saaristomeren ja Riianlahden jääpeite heikkenee voimakkaasti tämän vuosisadan loppuun mennessä, mikä vaikuttaa voimakkaasti norpan pesintäympäristöön.

”Saaristomerellä vähenemä on noin kolmen kuukauden jäätalvesta kolmen viikon jäätalveen”, Halkka sanoo.

Väitöskirjan mukaan norpat ovat todennäköisesti eläneet Itämerellä yli 10 000 vuotta, myös niin sanotun holoseenin lämpökauden aikana. Tällöin talvien lämpötila ei kuitenkaan ollut todennäköisesti niin korkea kuin se ilmastomallien mukaan tulee olemaan tämän vuosisadan lopulla.

Väitöskirjan johtopäätöksenä on, ettei norppa todennäköisesti selviydy eteläisillä pesimäalueillaan, jos ilmastonmuutosta ei onnistuta hillitsemään. Perämerellä itämerennorpan pesintä onnistunee useimmiten myös vuosisadan lopulla. Myös Perämerellä jäätalvet kuitenkin heikkenevät tulevaisuudessa eli norppien pesimäympäristö muuttuu sielläkin epäedullisemmaksi.

”Norppa on saanut ilmastonmuutoksesta uuden rasitustekijän. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on äärimmäisen tärkeää, mutta muiden uhkien torjumista ei saa unohtaa”, Halkka sanoo.

Antti Halkan väitöskirja koostuu aikaisemmin ilmestyneistä tutkimusartikkeleista, joissa on mukana useita kirjoittajia. Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Pelastetaan Itämeri tuleville sukupolville

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, se tarvitsee apuamme. Suojelemme Itämerta pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Tule mukaan auttamaan!

Auta Itämeri-kummina

Pelastetaan Itämeri tuleville sukupolville

Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, se tarvitsee apuamme. Suojelemme Itämerta pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Tule mukaan auttamaan!

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.