Uhanalaisille vaelluskaloille avattu jo 600 kilometriä elintilaa
WWF on yhteistyökumppaneineen avannut uhanalaisille vaelluskaloille 600 kilometriä jokivesistöä purkamalla turhia esteitä vaelluksen tieltä. Pisin yksittäinen avaus on ollut yli 120 kilometriä.
Vesivoimapato tai väärin asennettu tierumpu. Muun muassa nämä ja monet muut esteet patoavat jokiamme turhaan niin, että vaelluskalat eivät pääse nousemaan vesistöihin lisääntymään ja elämään. Padotut joet ja purot ovatkin suurin syy, miksi kaikki vaelluskalamme ovat uhanalaisia: kun pääsy elin- ja lisääntymisalueille estyy, kalojen luontainen elinkierto katkeaa.
WWF on avannut jokivesiä turhista tulpista nyt reilun kolmen vuoden ajan yhdessä useiden eri yhteistyötahojen kanssa. Tuossa ajassa vaelluskaloille on avautunut 600 kilometriä vapaan vaelluksen aluetta 27 erilaista estettä poistamalla.
Haarajoen vanha myllypato on Keravanjoen viimeinen vaelluskalojen täydellinen nousueste. Pato on tarkoitus purkaa, ja töihin päästään näillä näkymin vuonna 2022. Historiallinen myllyrakennus kuitenkin säilytetään.
Poistetut esteet kartalla.
Hiitolanjoessa Etelä-Karjalassa kalojen kulku pysähtyy vielä toistaiseksi Kangaskosken voimalan patoon. Mutta ei enää kauaa: joen kolme vesivoimapatoa poistuu tuotannosta ja puretaan vuosina 2021-2023.
Tiesitkö, että...
Meritaimen nousi viime vuonna pois äärimmäisen uhanalaisten lajien listalta Suomen lajien Punaisessa kirjassa (YM). Laji on hyötynyt siitä, että WWF ja lukuisat muut toimijat ovat kunnostaneet sen virtavesissä sijaitsevia lisääntymisalueita.
Avatut kilometrit on laskettu Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineistoista ja Vesistötyöt (VESTY) -tietokannasta, jossa on Suomen kattavimmat tiedot vesistöjemme esteistä. Lukema on saatu niin, että kunkin poistetun esteen kohdalta on laskettu koko esteen yläpuolinen alue seuraavaan tiedossa olevaan esteeseen saakka. Tulos on suuntaa antava, sillä laskuissa ei ole mukana kaikkein pienimpiä puroja, jotka ovat vaelluskaloille erinomaisia paikkoja kutea ja kasvaa. Todellisuudessa avautuneiden elinympäristöjen määrä on siis mittaustulosta huomattavasti suurempi.
”Olemme todella tyytyväisiä siihen, mitä olemme saaneet aikaan, mutta tämä kaikki on vasta alkua. Suomen joissa ja puroissa on kymmeniätuhansia esteitä, joiden taakse jää edelleen kymmeniätuhansia kilometrejä kalojen potentiaalisia elinympäristöjä. Työmme siis jatkuu”, sanoo WWF:n johtava sisävesiasiantuntija Elina Erkkilä.
WWF ja Uudenmaan ELY-keskus rakensivat Munksin vanhan vesivoimapadon ohitse kalatien vuonna 2018.
Itärajalla pisin avaus
Pisin yksittäinen esteen poisto on vapauttanut kaloille 126 kilometriä jokivesistöä. Tässä onnistuttiin viime vuonna Vaalimaanjoen Savankoskella, jossa WWF ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus rakensivat kaloille luonnon uomaa jäljittelevän ohituskaistan viimeisen kalojen kulkua estäneen padon ohi.
Myös Siuntion Kirkkojoessa kaloille vapautui yli 100 kilometriä jokivesistöä, kun WWF ja Uudenmaan ELY-keskus rakensivat kaksi kalatietä Munksin vanhojen patojen ohi. Kalatiet olivat merkittäviä kahdesta syystä: patojen yläpuolella eristyksissä elänyt taimenkanta saa uutta geeniainesta, kun reitti merelle saatiin auki. Lisäksi meriyhteys mahdollistaa erittäin uhanalaisen meritaimenen nousun lisääntymään Lempansånin koskille.
Kilometrit vain yksi mittari
Kilometrimäärä ei aina kerro, miten merkittävä esteenpoisto on ollut, muistuttaa Erkkilä.
”Osassa kohteista avattu alue on lyhyt, mutta kaloille on avautunut luonnontilainen tai muiden toimijoiden vuosia kunnostama arvokas elinympäristö, joka on lisääntymisen kannalta todellinen helmi. Lisäksi osassa esteenpuruista ei ole kerralla auennut koko vesistö, mutta yläpuolisen alueen aukaiseminen on elvyttänyt eristyksissä eläneitä populaatioita”, Erkkilä kertoo.
Luonto palautuu välittömästi
Erkkilän mukaan patojenpurku on ainutlaatuinen kertaluontoinen toimenpide, jolla on välittömiä pysyviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja kalakantojen palautumiseen.
”Mekin olemme nähneet omin silmin, miten taimenet ovat palanneet alueelle heti kunnostuksen jälkeen. Olemme myös saaneet tietää, että viimeisen esteen poiston myötä vesistön ekologinen luokitus on muuttunut jopa erinomaiseksi.”
WWF poistaa esteitä aina yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Paikallisilla maan- ja vesialueiden omistajilla, ELY-keskuksilla, kunnilla, kaupungeilla ja muilla toimijoilla onkin ollut merkittävä rooli esteiden purussa ja elinympäristöjen kunnostuksissa.
Töitä tehdään eri hankkeissa ja yhteistyöprojekteissa. Näitä ovat Vauhtia vaellukseen -hanke, K-Kalapolut-yhteistyö Keskon kanssa, Freshabit LIFE IP sekä jo päättynyt Patokato-hanke. Lisäksi Lassi Leppisen Säätiön tuki on ollut työn merkittävä mahdollistaja.
WWF on mukana myös kunnostamassa virtavesiä. Kuvassa WWF:n johtava sisävesiasiantuntija Elina Erkkilä virtavesitalkoissa.
Kausi käyntiin Keski-Suomesta
Esteiden poistot ja virtavesikunnostukset käynnistyvät jälleen, kun WWF, Metsä Board ja Pohjois-Savon ELY-keskus aloittavat kahden padon avaamistyöt Mämmenkoskessa Äänekoskella. Lisäksi uomaan ennallistetaan taimenelle kutusoraikkoja ja poikaskivikoita. Reilun kuukauden kestävät maastotyöt toteutetaan yhdessä Mämmen osakaskunnan kanssa.
”Patojen avaaminen ja elin- ja lisääntymisympäristöjen kunnostus Mämmenkoskella mahdollistaa taimenen nousun ja luontaisen poikastuotannon koskessa. Hienoa, että yhteys aukeaa, sillä se on ollut suunnitteilla jo useamman vuoden ajan”, iloitsee WWF:n virtavesiasiantuntija Manu Vihtonen.
WWF on kartoittanut tulevia vuosia varten jo viitisenkymmentä patokohdetta, jotka avaamalla kaloille vapautuisi jälleen satoja, parhaimmillaan jopa tuhansia kilometrejä lisää vapaan vaelluksen alueita.
Myös virtavesien kunnostukset jatkuvat, sillä esteiden poisto ei aina yksin riitä pelastamaan vaelluskaloja. Kunnostuksissa luodaan lisääntymis- ja poikasalueita ja parannetaan virtavesiekosysteemejä, jotta kalojen luontainen lisääntyminen onnistuisi.
”Työ on pitkäjänteistä, eikä kaikki hoidu yhden kenttäkauden aikana. Meillä on vain yksi tavoite: työ jatkuu, kunnes vesistöissämme ei ole enää turhia patoja ”, Erkkilä sanoo.
Puretaan padot yhdessä!
Tule mukaan! Pelastamme tuhotut koskimaisemat, päästämme virtavedet vapaiksi ja annamme uhanalaisille lohikaloille mahdollisuuden lisääntyä. Kaikkia tarvitaan nyt, sillä purettavia ja ennallistettavia kohteita on satoja.
Puretaan padot yhdessä!
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.