Näkökulma: Nepalissa pelätään salametsästyksen kasvua poikkeustilan aikana

Luonto ei ole saanut Nepalissa aikalisää pandemian myötä, vaan paine metsien luvattomalle käytölle on kasvanut, kirjoittaa WWF Nepalin ohjelmajohtaja Shiv Raj Bhatta.

Kun muu maailma on pandemian vuoksi eristyksissä, 27-vuotias Smritee Lama ei ole juuri oleskellut sisätiloissa vaan partioinut Chitwanin kansallispuistossa.

Smritee Lama työskentelee metsänvartijana Nepalissa Chitwanin kansallispuistossa. Alue on esimerkiksi uhanalaisten tiikerien ja sarvikuonojen elinympäristöä.

Chitwanin kansallispuiston metsänvartijana hän on joutunut kohtaamaan etulinjassa hälyttävän todellisuuden: metsiin liittyvät rikokset ovat viime aikoina lisääntyneet.

Chitwanin kansallispuisto on UNESCOn maailmanperintökohde ja maailman ensimmäinen tiikerinsuojelustaan akkreditoitu alue. Puistoon on kuitenkin kohdistunut merkittävästi paineita Nepalin ilmoitettua valtakunnallisesta eristyksestä maaliskuun puolivälissä.

Lama kertoo, että eristyksestä huolimatta luvaton liikkuminen kansallispuistoissa ja siten myös luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat uhat ja haasteet ovat satakertaistuneet.

Huoli ei kohdistu pelkästään Chitwanin kansallispuistoon.

 

Maan kansallispuistoista ja luonnonsuojelusta vastaava ministeriö ja WWF ovat alustavasti arvioineet julkistamattomia tapaustietoja 11 suojelualueelta Nepalista. Niiden mukaan ihmisten luvaton liikkuminen suojelualueilla on lisääntynyt sulun asettamisen jälkeen hälyttävästi.

Poikkeustilan ensimmäisen kuukauden aikana (24.3.–24.4.) metsävarojen luvattomasta käytöstä kirjattiin ilmoituksia enemmän kuin edeltävien 11 kuukauden aikana yhteensä. Puistoissa tehtiin muun muassa laittomia hakkuita.

Tiedoista käy ilmi myös koronaviruspandemian ja metsärikostapausten kasvun välinen kytkös: maininnat ihmisten aiheuttamista häiriöistä suojelualueilla eri puolilla maata ovat yli kolminkertaistuneet verrattuna sulkua edeltävään kuukauteen. Huhtikuun 2019 ja maaliskuun 2020 välisenä aikana ilmoitettiin 483 tapauksesta, kun ensimmäisen sulkukuukauden aikana ilmoitettiin peräti 514 tapauksesta.

Uhkatekijät ovat erityisen selviä Nepalin tiikerialueilla. Niiden vuoksi nykyiset kannan palauttamistoimet yli 1,3 miljoonan hehtaarin metsäalueilla sekä vuosikymmeniä jatkuneet, maailmanlaajuisesti kiitellyt suojelusaavutukset ovat vaarassa valua hukkaan.

Todisteet haastavat Nepalissa ja muissa maissa esitetyt alustavat näkemykset siitä, että sulku on antanut luonnolle aikalisän.

Kriisitilanne on otollinen salametsästykselle

Vaikka salametsästystapausten määrä ei ole saatavilla olevien tietojen mukaan noussut merkittävästi edeltäviin kuukausiin verrattuna, asiantuntijat varoittavat, että metsärikosten dokumentoitu kasvu ja maailmanlaajuinen taloudellinen epävarmuus saattavat houkutella salametsästäjiä käyttämään kriisiä hyväkseen, mikä asettaa Nepalin uhanalaiset lajit entistä suurempaan vaaraan.

A gharial (Gavialis gangeticus) resting on a rock in the Rapti River in Nepal. The gharial is a native to the northern part of the Indian Subcontinent. The global gharial population is estimated at fewer than 235 individuals, which are threatened by loss of riverine habitat, depletion of fish resources, and entanglement in fishing nets. As the population has declined drastically in the past 70 years, the gharial is listed as Critically Endangered on the IUCN Red List. The endangered gharial crocodile is receiving much-needed assistance by a breeding program in Chitwan National Park.

Gaviaalit ovat äärimmäisen uhanalaisia krokotiilieläimiä. Niiden salametsästyksen on havaittu kiihtyneen poikkeustilan aikana.

Sulun välittömät vaikutukset ovat jo nähtävissä. Salametsästäjät tappoivat norsun ja kolme äärimmäisen uhanalaista gaviaalia 10 ensimmäisen sulkupäivän aikana. Sagarmathan kansallispuistossa tapettiin äskettäin myös kuusi myskikaurista. Kyseessä oli yksi alueen pahimmista salametsästystapauksista viime vuosina.

Metsärikollisuuden kasvaessa suojelua ja partiointia on tehostettu. Suojelualueiden kenttähenkilöstö on käyttänyt päivittäiseen partiointiin enemmän aikaa ja laajentanut partiointialueita reaaliaikaisista SMART-partiointijärjestelmistä saatujen tietojen mukaan.

Työttömyys lisää luonnon hyödyntämistä

Asiantuntijoiden mukaan kasvanut paine metsävarojen luvattomaan käyttöön osoittaa, että suojelualueiden lähistöllä asuvan väestön taloudellinen tilanne on vaikea.

WWF on osallistunut Nepalin suojeluhankkeisiin jo vuosikymmenten ajan ja olemme havainneet, että luonnonvarojen elvyttämisen avaintekijä on Nepalin kansallispuistojen, puskurivyöhykkeiden ja metsäkäytävien lähistöllä elävien yhteisöjen paikallinen kehittäminen. Kun yhteisöjen talous on turvattu, niillä on paremmat edellytykset etsiä kestävämpiä vaihtoehtoja metsävarojen käytölle.

Luonnonvaroihin on kohdistunut paineita erityisesti Terain alueella Nepalin alankoseudulla, joka kulkee pitkin maan Intian vastaista etelärajaa. Alueella sijaitsee 14 suojeltua ekosysteemiä. Lähes kaikki Nepalin tärkeimmät tiikerien elinalueet sijaitsevat Terain alueella.

Sulun asettamisen jälkeen maahan on palannut ulkomailta runsaasti siirtotyöläisiä, joiden rahalähetysten osuus Nepalin bruttokansantuotteesta on tavallisesti lähes 30 prosenttia. Nyt he ovat kuitenkin työttöminä. Valtaosa paluumuuttajista on tullut Terain alueella sijaitseviin kyliin.

Tämä ja muiden tulonlähteiden ja elinkeinojen, kuten turismin, romahtaminen ovat yhdessä saattaneet johtaa siihen, että luonnonvaroja – polttopuuta, puutavaraa ja ruohoa – käytetään entistä enemmän, koska tavaroiden saatavuus on rajallista eikä vaihtoehtoja juuri ole.

Koronaviruspandemialla on pitkäkestoiset vaikutukset sekä ihmisiin että luontoon. Talous on saatava elpymään nopeasti, jotta väestön taloudellista, kansanterveydellistä ja sosiaalista vastustuskykyä voidaan tukea. Näin voimme myös varmistaa, että Nepal säilyttää asemansa tiikerien palauttamisen vahvana tukialueena.

 

Shiv Raj Bhatta

Ohjelmajohtaja
WWF Nepal

Sydäntäsi tarvitaan tänään

Yhdessä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on vielä mahdollista pysäyttää. Teemme joka päivä töitä ilmastokriisin hillitsemiseksi ja lajikadon pysäyttämiseksi, mutta suojelutyömme ei ole mahdollista ilman uskollisia tukijoitamme. Kummina olet kanssamme ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia.

Auta kummina

Sydäntäsi tarvitaan tänään

Yhdessä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on vielä mahdollista pysäyttää. Teemme joka päivä töitä ilmastokriisin hillitsemiseksi ja lajikadon pysäyttämiseksi, mutta suojelutyömme ei ole mahdollista ilman uskollisia tukijoitamme. Kummina olet kanssamme ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia.