Öljyvuoto aiheuttanut Mauritiukselle luonnonkatastrofin – “Kaoottista”, kuvailee öljyntorjunnassa auttava suomalainen Sari

Mauritiuksella tuhannet ihmiset yrittävät pelastaa saaren herkkää luontoa ja elannon lähteitä öljykatastrofin tuhoilta. Saarivaltion historian pahin luonnonkatastrofi sai alkunsa, kun japanilainen rahtilaiva ajautui matalikolle Intian valtameressä kaksi viikkoa sitten ja mereen pääsi noin tuhat tonnia öljyä. WWF Suomi lähetti paikallisille öljyntorjuntaoppaita järjestäytymisen tueksi.

Öljykatastrofi on saanut paikalliset osoittamaan ennennäkemätöntä solidaarisuutta vahinkojen siivoamisessa. Tuhannet ihmiset kuitenkin osallistuvat pelastustöihin henkensä ja terveytensä kustannuksella, sillä valtion öljyntorjuntakalusto ja suojavarusteet eivät ole riittävät. Koronavirusrajoituksetkin aiheuttavat omat haasteensa pelastustöihin.

”On mahtavaa, miten paikalliset haluavat auttaa. Samalla on hyvin ikävää huomata, miten vaarallisissa olosuhteissa vapaaehtoiset työskentelevät: ihmiset kahlaavat myrkyllisessä öljyssä kaulaa myöten ilman hengityssuojaimia tai suojalaseja ja öljyä käsitellään paljain käsin. Tällainen toiminta voi aiheuttaa muun muassa vakavia hengitystieongelmia tai pitkän altistuksen jälkeen jopa ihosyöpää”, sanoo WWF Suomen meriasiantuntija ja pitkään vapaaehtoisessa öljyntorjuntatyössä Suomessa työskennellyt Vanessa Ryan.

Mauritiuksella asuva suomalainen Sari Nikka on auttanut pelastustöissä paikan päällä. Hän kuvaa pelastustoimien organisointia kaoottiseksi.

”Näin suomalaisesta näkökulmasta vieläkin ihmettelen, miten paljon vapaaehtoiset ovat tässä organisoimattomassa kaaoksessa ja jaetussa hädässä saaneet aikaan. Tämä saari elää merestä, rannoista ja koralliriutoista, ja nyt tuntuu, että tämä (öljyntorjunta) on koko saaren ponnistus”, Nikka kertoo.

Sokeriruokopuomeja pellolla Mauritiuksella.

Suomalainen Sari Nikka on osallistunut öljyntorjunta-apuihin Mauritiuksen sokeriruokopellolla, jossa vapaaehtoiset ovat rakentaneet puomeja mereen päätyneen öljyn rajaamiseksi.

Yksi paikallisten luova ratkaisu on ollut hiusten käyttö öljyn imeyttämiseen. Ihmiset ovat tarjoutuneet ajamaan tukkansa ja luovuttamaan sen materiaaliksi verkkoihin, joihin öljyä imeytetään muun materiaalin puutteessa.

”Tämä on hieno tapa auttaa ilman, että terveys kärsii. Samalla se on kuitenkin osoitus siitä, että Mauritiuksella ei tosiaankaan ole olemassa riittävää öljyntorjuntakalustoa ja varautuminen öljyonnettomuuteen näyttää olleen heikkoa”, Ryan toteaa.

Öljyn imeyttämiseen on käytetty myös sokeriruokoa. Nikka on itse ollut vapaaehtoisena Falaise Rougen sokeriruokopelloilla, joissa he ovat rakentaneet käsin öljyntorjuntapuomeja.

WWF Suomi lähetti koulutusmateriaalia paikallisille

Mauritiusta ympäröivä merialue on erittäin monimuotoinen. Öljyturma tapahtui paikassa, jonka läheisyydessä on suojelualueita, herkkiä luontokohteita kuten mangrovemetsiä ja koralliriuttoja sekä erittäin harvinaisia eläin- ja kasvilajeja, kuten kaksi uhanalaista kilpikonnalajia.

WWF:llä ei ole omaa toimistoa Mauritiuksella, mutta WWF Suomi on lähettänyt paikalliselle Mauritian Wildlife Foundation -järjestölle WWF:n video- ja tekstioppaita vapaaehtoisten ja pelastusoperaatiota johtavien tueksi.

”Oppaissamme on muun muassa konkreettisia ohjeita suojavarusteiden käytöstä ja pukemisesta, rantojen puhdistamisesta ja rajaamisesta öljyltä sekä materiaalia öljyyntyneiden eläinten hoidosta”, Ryan kertoo.

Myös Nikka on jakanut WWF:n materiaaleja paikan päällä.

”Kun en muuta keksinyt, niin välitin WWF Suomen öljyntorjuntavideon kaikkiin mahdollisiin foorumeihin ja yritin saada auttajat ymmärtämään, että heidän tulee suojautua öljyn myrkyllisiltä kemikaaleilta. Mieheni kanssa kävimme myös ostamassa tarvittavat suojavarusteet paikallisista rautakaupoista, kun ajattelimme, että suojavarusteita ei ehkä ole kaikille.”

Mauritiuksen pääministeri ilmoitti keskiviikkona, että karille ajaneen laivan tankeissa olleet 4 000 tonnia polttoainetta on saatu pumpattua pelastusaluksiin, eli mereen ei pitäisi enää päätyä yhtään enempää öljyä.

”Viranomaiset ja järjestöt ovat myös sopineet tällä viikolla, että vapaaehtoisia ei enää päästetä rannoille, vaan öljyn pumppaaminen rantavesistä hoidetaan viranomaisvoimin. Näin ollen me vapaaehtoiset olemme keskittyneet öljypuomien kasaamiseen. Ehkä jossain vaiheessa palaamme rannoille puhdistamaan hiekkaa ja kiviä sekä harjaamaan mangrovemetsän puita puhtaaksi”, Nikka pohtii.

Kaksi WWF:n suojapukuihin suojautunutta öljyntorjuntajoukkojen vapaaehtoista puhdistaa öljyyntynyttä lintua.

Öljyntorjuntaa Itämerellä.

Öljykatastrofin riski läsnä joka päivä myös Itämerellä

Mauritiuksen onnettomuus tapahtui kaukana Suomesta, mutta muistuttaa jälleen siitä, että öljyvahinko voi sattua milloin ja missä vain ja siihen on varauduttava. Ryan kertoo, että Suomi on varautunut öljyonnettomuuksiin hyvin, mutta valmiuksia on jatkuvasti päivitettävä ja vapaaehtoisreservi pidettävä ajan tasalla.

”Suomenlahdella kulkee joka päivä öljykuljetuksia, ja riski onnettomuuteen on koko ajan läsnä Itämerellä. Siksi meillä on oltava koko ajan valmiudet ja varusteet kunnossa”, Ryan selvittää.

WWF:n vapaaehtoiseen öljyntorjuntajoukkoon kuuluu jo yli 8 000 suomalaista. WWF kouluttaa vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja jatkuvasti, ja heidät kutsutaan apuihin onnettomuuden sattuessa. Vapaaehtoisjoukot toimivat viranomaisten apuna ja heidän kutsustaan.

“Emme koskaan lähde omin päin torjuntatöihin. Mutta kun kutsu tulee, pyrkimys on, että seuraavana päivänä meillä on ensimmäinen ryhmä valmiina töihin. Meillä on upeita vapaaehtoisia ja ryhmänjohtajia, jotka ovat valmiita lähtemään heti kentälle, kun tarve vaatii”, Ryan kehuu.

WWF:n vapaaehtoiseen öljyntorjuntajoukkoon voi liittyä kuka tahansa 18–69-vuotias terve henkilö. Haluatko tulla mukaan? Liity öljyntorjuntajoukkoihin täällä: https://wwf.fi/vapaaehtoistyo/oljyntorjuntajoukot/

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.