Näkökulma: Aidosti kestävää kehitystä Afrikkaan

Suomen on tuettava aidosti kestävää kehitystä Afrikassa ja vähennettävä myös Afrikan luonnonvarojen kulutusta Suomessa. Tämä vaatii peiliin katsomista, kirjoittaa WWF:n ohjelmapäällikkö Anne Tarvainen.

Afrikan luonto on erityislaatuinen. Se on kaikkein köyhimpien ihmisten päivittäisen ravinnon, veden, energian ja elinkeinojen lähde. Lisäksi erityislaatuinen luonto on merkittävä houkutin turismissa, joka on suuri tulonlähde useissa Afrikan maissa.

Afrikan luonto on kriisissä.  Afrikassa katoaa metsiä etsiä keskimäärin 3,94 miljoonaa hehtaaria vuodessa. Metsien mukana häviää runsaasti lajeja: viimeisten 40 vuoden aikana Afrikan luonnossa elävien eläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 65 prosenttia.

Metsäkato myös romahduttaa tärkeitä ekosysteemipalveluja, joista miljoonat ihmiset ovat riippuvaisia. Metsien ja muiden monimuotoisten luontoympäristöjen häviäminen – ja niistä johtuva pölyttäjien väheneminen ja alueiden vesitasapainon heikkeneminen – vaikuttavat suoraan negatiivisesti muun muassa ruuantuotantoon ja ruokaturvaan. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen vaikuttaa suoraan alueiden kykyyn varautua ilmastonmuutokseen ja torjua sitä.

Luonnon tuhoutumista voidaan kuitenkin estää. Tämä tapahtuu lisäämällä merkittävästi luonnon suojelua, tekemällä ruuan tuotannosta ja kulutuksestamme nykyistä kestävämpää ja vähentämällä luonnonvarojen käyttöä huomattavasti.

Suomen Afrikka-strategian tulee sisältää elementtejä kaikista näistä keinoista. Strategian tarkoituksena on kehittää Suomen suhteita Afrikan maiden kanssa.

1. Alueita suojeltava

Afrikan luonnontilaisia alueita on suojeltava ja nykyisiä luonnonsuojelualueita on ylläpidettävä ja lisättävä. Ihmisen heikentämiä elinympäristöjä, kuten metsiä sekä vesistöjen ja jokien valuma-alueita, on ennallistettava nykyistä huomattavasti laajemmin. Suomi on ilmoittanut sitoutuvansa YK:n tulevan biodiversiteettikokouksen uuteen suojelutavoitteeseen, jonka mukaan maapallon pinta-alasta olisi suojeltava 30 prosenttia. Tämä tavoite pitää huomioida myös Afrikka-strategiassa Kestävän kehityksen ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden rinnalla.

2. Ruoantuotannosta kestävää

Ruoantuotannosta ja -kulutuksesta on tehtävä nykyistä kestävämpää myös Afrikassa uudistamalla ruokajärjestelmiä.  Suomen Afrikka-yhteistyön ruokasektorilla on oltava yhden planeetan mallin mukaista. Tämä pätee sekä tuontiin että vientiin ja paikallisen tuotannon tukemiseen.

Suomen on tuettava sellaista maankäytön suunnittelua, joka huomioi ekosysteemien ylläpitämisen ruoantuotannon ohella ja kehitettävä ruoantuotantotapoja kestävämmiksi. Lisäksi on parannettava arvoketjuja siten, että ruokahävikkiä saadaan pienennettyä. Näissä toimissa pientuottajien tukeminen ja heidän välistensä verkostojen kehittäminen on tärkeää.

Ruuan osalta suomalaisten ekologinen jalanjälki ulottuu Afrikkaan kansainvälisen kaupan ja kulutuksen kautta. Suomessa kulutettujen elintarvikkeiden vaatimasta viljelymaasta noin 40 prosenttia on Suomen ulkopuolella. Ruoantuotannosta ja -kulutuksesta onkin tehtävä nykyistä kestävämpää myös Suomessa, jotta kulutuksemme ei ylläpidä Afrikan luonnonvarojen hupenemista.

3. Uudet toimintamallit käyttöön

Kaiken kaikkiaan tarvitaan kokonaisvaltaista globaalia systeemitason muutosta ja Suomen on oltava tukemassa tätä muutosta Afrikassa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi edistää Afrikassa aidosti kestäviä toimintamalleja, joita ovat esimerkiksi luontopohjaiset ratkaisut ja siirtymä uusiutuvaan energiaan. Tämä tarkoittaa sellaista kehitystä ja talouden toimintamalleja, jotka luovat elinkeinoja ja työpaikkoja, tuovat taloudellisia hyötyjä ja parantavat ympäristön tilaa. Näiden uusien toimintamallien onnistuminen edellyttää Afrikassa myös paikallisen hallinnon ja demokratian kehittymistä sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen osallistumista ja omistajuutta.

Kun siis marssimme Afrikkaan, meidän pitää muistaa katsoa myös peiliin. Pitää investoida hyvään, mutta on luovuttava huonosta. Meidän on vähennettävä Afrikan luonnonvarojen kulutusta Suomessa ja tuettava aidosti kestävää kehitystä Afrikassa.

WWF:n Afrikan toimiston julkaisu kestävästä COVID19-pandemiakriisin jälkeisestä elvytyksestä

 

Ohjelmapäällikkö
Anne Tarvainen