Vuosi 2021 on luonnon ja ilmaston supervuosi – listasimme viisi syytä, miksi näin on

Tutkimustiedon viesti on selvä: voimme vielä hillitä ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä, mutta toimiin on tartuttava nyt. Tänä vuonna ihmiskunnalla on edessään monta mahdollisuutta kääntää tilanne.

Koronapandemia teki viime vuodesta varsin poikkeuksellisen. Myös ilmastopolitiikassa ja luonnonsuojelussa moni suunnitelma muuttui, ja tärkeä kokous siirtyi. Vuoden 2020 alussa puhuttiin vielä luonnon ja ilmaston supervuodesta – vuodesta, jolloin tehtäisiin monia kauaskantoisia päätöksiä koko planeetan hyvinvoinnin turvaamiseksi. Toisin kävi.

Nyt katseet ovat kääntyneet tähän vuoteen. Ilmastonmuutoksen hillintää ja toimia luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ei voi enää viivyttää. Listasimme viisi syytä, miksi luonnon ja ilmaston supervuosi on nyt.

1. Maailman valtiot päättävät luonnonsuojelun uusista tavoitteista

Mitä? Tälle vuodelle siirtyi ratkaisevia huippukokouksia, joista odotetaan tärkeitä päätöksiä. Yksi niistä on YK:n biodiversiteettikokous Kiinan Kunmingissa, jonne maailman johtajat kokoontuvat lokakuussa. Kokouksessa valtiot päättävät uusista kansainvälisistä luonnon monimuotoisuustavoitteista vuoteen 2030. Tavoitteisiin ja etenkin suunnitelmiin niiden toteuttamiseksi kohdistuu paljon odotuksia, sillä edelliset tavoitteet jäivät saavuttamatta. Vuonna 2010 maailman maat sopivat, että vuoteen 2020 mennessä luonnon köyhtyminen pitää saada loppumaan. Sukupuuttoaalto ja luonnon monimuotoisuuden kato ovat kuitenkin kiihtyneet.

Tätä odotamme: Jotta uusilta epäonnistumisilta vältytään, valtioiden tulee allekirjoittaa sitova, 30 prosentin suojelutavoite, joka koskee maapallon kaikkia maa-, sisävesi- ja merialueita. Tällä hetkellä kansainvälisenä suojelutavoitteena on 17 prosenttia maa-alueista ja 10 prosenttia merialueista. Valtioiden tulee myös sitoutua ennallistamaan luontoa. Luonnonsuojelun ja ennallistamisen lisäksi tilanteen kääntämiseen tarvitaan luonnonvarojen ylikulutuksen purkamista sekä muutosta ruuantuotannossa, joka tällä hetkellä vie valtavasti alaa luonnolta.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Luonnonsuojelua tulisi lisätä ympäri maailman.

2. Poikkeusvuosi korosti ilmastotoimien riittämättömyyttä

Mitä? Vaikka koronapandemia pudotti kasvihuonekaasupäästöjen määrää hetkellisesti, vuositason päästöt eivät vähentyneet merkittävästi. Tämä johtuu muun muassa siitä, että päästöt lähtivät uuteen nousuun yhteiskuntien osittaisen avaamisen jälkeen. Poikkeusvuosi korostaa sitä, että päästövähennyksiä tarvitaan vielä valtavasti. Hetkelliset päästötipahdukset eivät vielä käännä tilannetta, vaan meidän on vähennettävä päästöjä suunnitellusti ja hallitusti.

Tätä odotamme: Viime vuodelta siirtynyt YK:n ilmastokokous antaa mahdollisuuden hallittuun siirtymään kohti fossiilivapaata maailmaa. Glasgow’ssa marraskuussa järjestettävässä ilmastokokouksessa käsitellään valtioiden sitoumuksia vähentää päästöjä. Maiden piti päivittää sitoumuksensa viime vuonna, ja kokouksessa arvioidaan, miten hyvin nuo sitoumukset riittävät rajoittamaan maapallon lämpenemistä. Päästövähennyssitoumusten on oltava riittäviä. Jos ilmasto lämpenee yli kaksi astetta, seuraukset ovat niin luonnolle kuin ihmisille mittavia. Vakavien ilmastoriskien pienentämiseksi päästövähennyksissä tulisi ehdottomasti painottaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta rajata lämpeneminen 1,5 asteeseen.

3. Kotimaassa uudistetaan merkittäviä luontoon ja ilmastoon vaikuttavia lakeja

Mitä? Suomessa on tällä hetkellä käynnissä monta eri lakihanketta, jotka vaikuttavat ilmaston ja luonnon tilaan. Yksi olennaisimmista uudistettavista laeista on yli 20 vuotta vanha luonnonsuojelulaki. Uudistushankkeen tavoitteena on parantaa lainsäädäntöä niin, että se edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua ja lisää luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä aiempaa tehokkaammin. Myös ilmastolakia sekä maankäyttö- ja rakennuslakia päivitetään paraikaa. Nykyisessä ilmastolaissa määritellään Suomen päästövähennystavoite vuodelle 2050 sekä linjataan, miten päästövähennyksiin liittyviä suunnitelmia laaditaan ja ilmastotoimien toteutumista seurataan. Uudistuksessa päästövähennystavoitteita on tarkoitus tarkentaa ja laajentaa koskemaan myös välietappeja. Maankäyttö- ja rakennuslain ytimessä on alueiden käyttö ja rakentaminen. Myös erittäin tarpeellinen vesilain uudistus on käynnistymässä. Tällä hetkellä vesilaki sallii jopa 700 padon olemassaolon ilman, että kenenkään tulee huolehtia vaelluskalojen ja muiden lajien pääsystä padon yli tai ohi.

Tätä odotamme: Luonnonsuojelulakiin tarvitaan konkretiaa ja sitovuutta, jonka avulla Suomen luonnon tilaa saadaan aidosti parannettua. Tällä hetkellä laki ei suojaa monimuotoisuutta riittävän hyvin, mikä näkyy esimerkiksi suomalaisen metsäluonnon heikkona tilana. Ilmastolaissa tavoitetasoa tulee nostaa ja hiilinielut saada mukaan lakiin. Laki ei myöskään sisällä riittäviä keinoja sen varmistamiseen, että viranomaiset huomioivat ilmastotavoitteet päätöksenteossaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki on oivallinen mahdollisuus tukea ilmaston ja luonnon hyvää tilaa. Vesilain muutos olisi jo pitänyt aloittaa, sillä nykytilanne pahentaa vaelluskalojen ahdinkoa jatkuvasti. Oikeusministeriön on nyt edistettävä asiaa, jotta vaelluskalojen parempi tulevaisuus voidaan vihdoin varmistaa. Yleisesti lakiuudistuksissa tärkeintä on läpileikkaavuus ja kokonaisheikentämättömyyden periaate – lakeihin ei tule säätää kohtia, jotka mahdollistavat luonto- ja ilmastovaikutusten huomiotta jättämisen. Näihin kaikkiin asioihin pyrimme myös itse tänä vuonna vaikuttamaan muun muassa antamalla lausuntoja.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Suomessa tulisi kiinnittää huomiota metsien tilaan. Kuntavaaleissa suomalaiset voivat vaatia ehdokkailta tekoja metsien kestävän käytön puolesta.

4. Suomen hallitukselta odotetaan tekoja

Mitä? Suomen nykyinen hallitusohjelma sisältää kovia ilmasto- ja luontotavoitteita. Niiden saavuttaminen on alkanut osittain yskähdellen, ja siksi hallitukselta vaaditaan nyt tehokkaita toimia ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Suomi voi osoittaa johtajuutta myös EU-politiikassa sekä muissa kansainvälisissä neuvottelupöydissä. Esimerkiksi Itämeren suojelukomissio HELCOM hyväksyy lokakuussa ministerikokouksessaan uuden Itämeren suojelun toimintaohjelman, joka tavoittelee Itämeren hyvää tilaa vuonna 2030. Nykyisen suunnitelman tavoite, eli Itämeren hyvä tila vuonna 2021, ei toteutunut.

Tätä odotamme: Jotta Suomi voisi olla tavoitteidensa mukaisesti hiilineutraali vuonna 2035, päästöjä on vähennettävä nopeasti. Meidän on asetettava fossiilisille polttoaineille päätöspäivämäärät, ja tehtävä ruuantuotannosta nykyistä kestävämpää. Samalla Suomi voi elvyttää koronapandemiasta kärsinyttä taloutta: esimerkiksi investoinnit kestävään ja puhtaaseen energiaan, energiatehokkuustoimien lisääminen, luonnonsuojelun tehostaminen ja ympäristölle haitallisten tukien karsiminen edistävät kaikki niin ihmisten kuin luonnon hyvinvointia. Suomen on huolehdittava luontomyönteisten toimien toteutumisesta myös EU:ssa ja muissa kansainvälisissä neuvottelupöydissä.

5. Kunnat voivat näyttää suuntaa – kuntavaalit ovat tärkeä vaikuttamisen paikka

Mitä? Huhtikuussa käytävät kuntavaalit ovat tärkeä vaikuttamisen paikka ilmastoon ja luontoon liittyvissä kysymyksissä. Valtiotason tavoitteiden saavuttaminen riippuu paljon kunnista ja kaupungeista, missä siirtymää kestävään, fossiilittomaan yhteiskuntaan käytännössä tehdään. Kunnat ja kaupungit vaikuttavat esimerkiksi liikennejärjestelyihin, lämmityksen energiamuotoihin, metsien käyttöön ja kansalaisten osallisuuteen.

Tätä odotamme: Ilmastokriisin ja luontokadon tulisi kuulua ja näkyä kuntavaalikeskustelussa. Olemme koonneet kunnallisvaalivaaliehdokkaille työkalupakin, jonka avulla jokainen ehdokas pääsee helposti kartalle siitä, miten ympäristö- ja ilmastokysymykset kuntia koskettavat. Äänestäjänä kannattaa ottaa selvää, miten ehdokas edistäisi ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen torjuntaa. Tehdään yhdessä näistä vaalit, joissa astumme luonnon puolelle!

Allekirjoittamalla voit vaikuttaa!

Jotta voimme pysäyttää luonnon köyhtymisen ja torjua ilmastonmuutosta, meidän on yhdistettävä voimamme. Vetoomuksilla voit ilmaista kantasi luonnon ja ilmaston puolesta helposti ja vaivattomasti. WWF edistää jatkuvasti erilaisia vetoomuksia luonnon ja ilmaston puolesta. Tule mukaan!

Osallistu vetoomuksiin

Allekirjoittamalla voit vaikuttaa!

Jotta voimme pysäyttää luonnon köyhtymisen ja torjua ilmastonmuutosta, meidän on yhdistettävä voimamme. Vetoomuksilla voit ilmaista kantasi luonnon ja ilmaston puolesta helposti ja vaivattomasti. WWF edistää jatkuvasti erilaisia vetoomuksia luonnon ja ilmaston puolesta. Tule mukaan!