Neljä keinoa, joilla yritys voi torjua trooppista metsäkatoa

Suomessa saa edelleen myydä tuotteita, joiden tuotanto on voinut aiheuttaa trooppista metsäkatoa. Moni suomalainen yritys tekee jo paljon metsäkadon torjumiseksi, mutta parannettavaa riittää. Kokosimme yritysten tueksi neljä vinkkiä metsäkadon kitkemiseen.

WWF:n tuoreen raportin mukaan Suomeen tuodaan useita raaka-aineita ja tuotteita, joiden tuotannolla on korkea riski aiheuttaa metsäkatoa tropiikissa sijaitsevissa tuotantomaissa. Merkittävimpiä riskituotteita ovat kahvi, puu- ja paperituotteet, rehusoija sekä kaakao. Seuraavaksi suurimmat metsäkatoriskit liittyvät trooppisista maista tuotuun ruokosokeriin, luonnonkumiin, naudanlihaan ja palmuöljyyn. Myös Suomessa tuotettu broileri ja sika ovat saattaneet syödä rehunaan metsäkatoriskin soijaa. Metsäkatoriskin hyödykkeitä tuotiin vuosina 2015–2017 Suomeen muun muassa Brasiliasta, Indonesiasta ja Hondurasista.

“Länsimaissa tapahtuva kulutus on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä syistä metsäkadon taustalla. Viljelysmaan, puuplantaasien ja karjalaituminen leviäminen aiheuttaa suurimman osan trooppisten metsien ja muiden luonnonympäristöjen häviämisestä ja pirstoutumisesta”, kertoo WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.

Suomessa kulutettavien tuotteiden täsmällistä metsäkatoriskiä on kuitenkin vaikeaa määrittää. Tuotteiden alkuperää voi olla hankalaa jäljittää, sillä Suomeen tuodaan metsäkatotuotteita esimerkiksi muiden Euroopan maiden kautta.

“Tarvitsemme lisää kattavaa ja julkista tietoa tuontituotteiden arvoketjuista ja alkuperästä. Raaka-aineita ostavien ja myyvien yritysten tulisi kertoa avoimesti tuotteidensa alkuperästä esimerkiksi omilla nettisivuillaan ja vastuullisuusraporteissaan”, Kaukonen sanoo.

Suomalaisilla yrityksillä on käytössään monia keinoja torjua metsäkatoa. Listasimme neljä erilaisille toimialoille soveltuvaa tapaa puuttua trooppiseen metsäkatoon.

1. Ole mukana vaatimassa muutosta

Yksi keskeisistä tekijöistä metsäkadon ja luonnon köyhtymisen taustalla on luonnonvarojen ylikulutus. Nykyisillä kulutus- ja tuotantotavoilla kestävän kehityksen tavoitteita ei tulla kansainvälisen luontopaneelin mukaan saavuttamaan, ja myös yritysten on huomioitava tämä näkökulma.

Yritykset voivat vaatia hallituksia toteuttamaan ylikulutusta purkavaa sääntelyä sekä laatimaan riittävän kunnianhimoisia lakeja ja toimenpiteitä metsä- ja luontokadon pysäyttämiseksi. Myös ilmastotoimien vaatiminen on osa metsäkadon torjuntaa: Glasgow’n ilmastokokouksessa hiilidioksidia sitovien trooppisten metsien turvaaminen oli esillä tärkeänä osana ilmastonmuutoksen hillintää.

Ajankohtainen esimerkki metsäkatoa ehkäisevästä sääntelystä on EU:ssa valmisteilla oleva metsäkatolaki, joka estäisi metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden pääsyn EU-markkinoille. Tällaisten toimien tukeminen ja toteuttaminen voi olla vastuullisten yritysten etu. Lukuisat tunnetut yritykset ja brändit Suomesta ja ympäri EU-maita ovatkin vaatineet vahvaa metsäkatolainsäädäntöä. Yritykset voivat asettua allekirjoittaneiden tueksi ja vaatia vaikuttavaa metsäkatolakia päättäjiltä. Lue lisää metsäkatolainsäädännöstä ja siihen vaikuttamisesta täältä!

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Osallistumalla metsäkadon torjuntaan yritykset suojelevat samalla uhanalaisia lajeja, kuten äärimmäisen uhanalaista sumatransarvikuonoa.

2. Aseta tavoitteet ja mukaudu sääntelyyn etunojassa

Vastuullinen yritys tuntee toimintansa metsäkatoriskit ja on valmis puuttumaan niihin. Yritysten tulisikin asettaa kunnianhimoiset ja aikaan sidotut tavoitteet metsä- ja luontokadon kitkemiselle pois omasta arvoketjustaan. Lisäksi yritysten tulee varmistaa riittävillä resursseilla ja toimenpiteillä tavoitteidensa toimeenpano ja raportoida tavoitteiden edistymisestä avoimesti.

Tuotannon ja kulutuksen kestävyyttä edistävän sääntelyn voidaan ennakoida vain lisääntyvän. Vastuullinen yritys sovittaa liiketoimintamallinsa markkinoiden vaatimuksiin ja sääntelyyn muutoksiin. Uudistuminen on tehtävä ajoissa nyt kun luonto- ja ilmastokriisien tilanne on kirkkaana tiedossa ja luonnonvarojen ylikulutuksen purkaminen lähdössä käyntiin. Aiheesta voi myös kouluttaa henkilöstöä ja levittää tietoa sidosryhmille.

3. Tunne arvoketju ja kerro siitä avoimesti

Olennainen käytännön keino torjua metsäkatoa on jäljittää yrityksen käyttämien raaka-aineiden ja tuotteiden alkuperä aina tuotantoalueelle saakka ja puuttua ongelmakohtiin. Arvoketjun raaka-aineiden ekologisesta kestävyydestä voi varmistua esimerkiksi suunnittelemalla hankintansa Accountability Frameworkin laatimien standardien mukaisesti. Yritysten tulisi myös mahdollisuuksien mukaan tukea alihankkijoitaan ja raaka-aineen tuottajia askelissa kohti kestävää tuotantoa.

Vastuullinen yritys on avoin ja läpinäkyvä tuotteiden arvoketjuista ja alkuperästä. Tuotantoketjua kannattaa avata omilla verkkosivuilla ja vastuullisuusraporteissa. Edelläkävijäyritykset voivat vaatia myös päättäjiltä arvoketjuihin liittyvän sääntelyn kehittämistä, kuten edellä mainittua metsäkatolakia. Tällöin vastuullisuustoimien kustannukset eivät jää ainoastaan edelläkävijän kannettavaksi, kun epäreilujen kilpailukeinojen käyttöä, kuten metsäkatotuotteiden myyntiä, rajoitetaan.

Kahvisatojen ennustetaan kärsivän ilmastonmuutoksen edetessä. Kahvin kasvava kysyntä yhdistettynä hankaliin ilmasto-olosuhteisiin nostaa myös riskiä sille, että metsää raivataan yhä enemmän kahviviljelmiksi.

4. Edistä tuotantoketjujen jäljitettävyyttä sertifioinneilla ja sopimuksilla

Metsäkadon torjuntaan liittyvissä keskusteluissa ovat perinteisesti painottuneet yksityissektorin vapaaehtoiset toimet, kuten erilaiset vastuullisuudesta ja kestävyydestä kertovat sertifikaatit. Näitä ovat esimerkiksi FSC puu- ja paperituotteille, RSPO palmuöljylle sekä Rainforest Alliance, Reilu Kauppa ja UTZ kahville ja kaakaolle. Sertifioinneilla on jatkossakin tärkeä rooli metsäkadon torjunnassa, mutta niitä on jatkuvasti kehitettävä ja rinnalle saatava julkista sääntelyä. Myös yritykset voivat olla aktiivisesti edistämässä sertifikaattien kestävyyttä sekä laajemmin parantamassa oman toimialansa kestävyyttä.

Brasilialaista soijaa käyttävien yritysten tulisi liittyä eurooppalaiseen ostajayritysten rintamaan tukemaan GTC-sopimusta, jonka tavoitteena on suojella arvokasta Cerrado-savannialuetta. RSPO-kredittien (palmuöljy) tai RTRS-kredittien (soija) ostamisen sijaan yritysten tulee mahdollisuuksien mukaan varmistaa, että kaiken omassa arvoketjussa käytetyn palmuöljyn tai soijan alkuperä on jäljitettävissä ja sataprosenttisesti sertifioitua.

Pysy perillä yritysvastuusta

Haluatko lisää tietoa yritysyhteistyöstämme, saavutuksistamme ja yhteistyön mahdollisuuksista? Tilaa WWF:n yritysyhteistyön uutiskirje!

Tilaa uutiskirje

Pysy perillä yritysvastuusta

Haluatko lisää tietoa yritysyhteistyöstämme, saavutuksistamme ja yhteistyön mahdollisuuksista? Tilaa WWF:n yritysyhteistyön uutiskirje!