WWF:n kyselytutkimus: Kuluttajat kokevat syövänsä vastuullisesti, mutta tuntevat huonosti kasvipainotteisen ruokavalion ympäristöhyödyt
Keskimäärin 60 prosenttia kuluttajista kokee tekevänsä vastuullisia ruokavalintoja, selviää WWF:n useissa Euroopan maissa teettämästä kyselytutkimuksesta. Vaikka kasvipainotteinen ruokavalio on tärkein arkinen ympäristöteko, vain harva huomioi eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutuksia ostoskorissaan. Suomessa vain 17 prosenttia vastaajista kokee eläinperäisten tuotteiden vähentämisen olevan tärkeää.
Ruuantuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti noin neljänneksen kasvihuonekaasuista. Kestämätön ruuantuotanto on myös suurin yksittäinen syy luonnon monimuotoisuuden romahtamiseen.
WWF selvitti kyselytutkimuksella, kuinka hyvin eurooppalaiset tuntevat ruokavalintojensa ympäristövaikutukset. Savanta ComResin toteuttamaan tutkimukseen osallistui yli 11 000 aikuisväestöön kuuluvaa vastaajaa yhdeksästä Euroopan maasta (Belgia, Iso-Britannia, Itävalta, Kreikka, Portugali, Ruotsi, Ranska, Suomi ja Viro).
Noin 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneista kertoo suosivansa tuotteita, jotka ovat vähemmän haitallisia luonnolle. Keskimäärin hieman alle puolet vastaajista kokee myös tietävänsä, miten tehdä vastuullisia ruokavalintoja. Tulos on ristiriitainen, sillä vastaajat eivät kuitenkaan pidä eläinperäisten tuotteiden vähentämistä merkittävänä: vain 16 prosenttia kaikista vastaajista kertoo pohtivansa lihan, kalan tai maitotuotteiden vähentämistä ostopäätöksiä tehdessään. Suomessa näin ilmoittaa tekevänsä 17 prosenttia vastaajista.
”Vastaajat painottavat valinnoissaan esimerkiksi hävikin ja pakkausmateriaalien vähentämistä, vaikka kasvipainotteinen ruokavalio on tärkein arkinen ympäristöteko. Keskimääräinen suomalainen kuluttaja voi tuotevalinnoillaan pienentää ruokavalionsa ilmastovaikutusta 30–40 prosenttia”, toteaa WWF:n ruokaohjelman suojeluasiantuntija Elisa Niemi ja viittaa Luonnonvarakeskuksen Ruokaminimi-hankkeen loppuraporttiin.
“Suomi poikkeaa monista muista Euroopan maista vastuullisemmalla kalatarjonnalla. Monien kotimaisten kalojen syöminen on suositeltavaa, sillä kalastus poistaa vesistöistämme ravinteita. Lisäksi suomalaisten villikalojen ilmastovaikutus on vähäinen. Sen sijaan muu eläinperäinen ruuantuotanto on useimmiten erityisen kuormittavaa ympäristölle.”
Noin puolet kaikista vastaajista ja noin 40 prosenttia suomalaisista kertoo ajattelevansa, että ruuantuotannolla on negatiivinen vaikutus ympäristöön. Yhtä moni ei kuitenkaan koe, että oma ruokavalio olisi haitaksi ympäristölle. Esimerkiksi Suomessa omat ruokavalinnat ympäristölle haitalliseksi kokee noin kolmannes.
Suomalaisten ruokatottumuksilla on merkittävä yhteys esimerkiksi Itämeren rehevöitymiseen, ja ruoka muodostaa 20–25 prosenttia yksityisen kulutuksen ilmastopäästöistä. Ruokavalion ilmastopäästöistä 45 prosenttia on peräisin lihasta ja 20 prosenttia maitotuotteista.
”Ympäristön ja oman terveydenkin kannalta olisi tärkeää, että lähes kaikki muuttaisivat ruokavaliotaan kasvipainotteisemmaksi. Lautaselle kannattaa valita mahdollisimman paljon kasviperäisiä tuotteita, kuten palkokasveja, viljatuotteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä, sekä lähivesien kestävästi kalastettuja kaloja. Lihan ja maitotuotteiden, erityisesti juuston, käyttöä on syytä vähentää”, Niemi kertoo.
Vaikka tutkimus keskittyi yksityisten ihmisten ruokavalintoihin, on selvää, että vastuu ruokaketjun muuttamisesta vastuullisemmaksi kuuluu myös yrityksille ja poliittisille päättäjille.
“Kuluttajat vaikuttavat ostopäätöksillään, mutta onneksi myös yritykset pohtivat yhä aktiivisemmin, miten kasvisvalintoja voisi tehdä vielä helpommin. Päättäjien tehtävä täytyy olla mahdollistaa esimerkiksi lisää kasviproteiinituotteiden menestystarinoita ja päivittää maatalous- ja elintarviketuotannon rakenteita.”
