Äärimmäisen uhanalaiset kiljuhanhet saapuivat vapuksi Suomeen
WWF:n kiljuhanhityöryhmä laski maanantaina Siikajoella Pohjois-Pohjanmaalla 69 äärimmäisen uhanalaista kiljuhanhea, jotka saapuivat viikonlopun aikana Virosta Suomeen. Kiljuhanhilla on takanaan muutama huono pesimävuosi, minkä vuoksi tämänvuotinen pesintämenestys voi olla kriittinen kiljuhanhikannan selviytymisen kannalta.
Kevään ensimmäiset viisi kiljuhanhea havaittiin Siikajoella perjantaina 29. huhtikuuta, ja Pohjolan kiljuhanhikannan pääjoukko muutti Virosta Suomeen sunnuntaina 1. toukokuuta.
”Tämänaamuisten laskujen mukaan Siikajoella on nyt 69 kiljuhanhea. Yksilömäärä on täsmälleen sama kuin suurimmat Viron levähdysalueella lasketut määrät huhtikuun jälkipuoliskolla. Lähipäivinä varmistuu, tuleeko lintuja vielä lisää”, sanoo WWF:n kiljuhanhityöryhmän Risto Karvonen, joka vastaa kiljuhanhien tarkkailusta Oulun seudulla.
Karvosen mukaan Siikajoella olosuhteet ovat tänä keväänä varsin arktiset, mutta kiljuhanhien puolesta kaikki näyttää hyvältä.
”Kiljuhanhet ruokailevat aamuin illoin pelloilla ja päivisin ne viihtyvät merenrannoilla. Meri on edelleen umpijäässä, mutta jos siellä joitakin railoja on, niin niihin on kerääntynyt paljon lintuja”, hän kuvailee.
Vappupäivän lounaistuulessa Suomeen saapui myös lähettimellä varustettu kiljuhanhikoiras ”Mr. Blue”, jolle Norjan lintutieteellisen yhdistyksen (BirdLife Norjan) tutkijat asensivat vuonna 2018 kevyen, kaularenkaaseen kiinnitetyn satelliittipaikantimen. Lähettimen avulla tutkijat saavat arvokasta tietoa kiljuhanhien muuttoreiteistä ja levähdysalueista. Sen ansiosta vuonna 2019 paljastui esimerkiksi kiljuhanhien aiemmin tuntematon levähdysalue Viron Hiidenmaalla.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Kiljuhanhet saapuivat Suomeen Virosta Hiidenmaalta. Lintujen reittiä on pystytty seuraamaan lähettimellä varustetun Mr. Bluen avulla (kuvassa vasemmalla).
Pitkä matka halki Euroopan
Kiljuhanhet aloittivat kevätmuuttonsa maaliskuussa talvehtimisalueiltaan Pohjois-Kreikasta, ja matkan päätepiste ovat pesintäalueet Norjan Lapissa. Matkan varrella kiljuhanhet pysähtyvät levähtämään muun muassa Unkariin ja Viroon, ja Suomessa vakiintunut kevätlevähdys tapahtuu Siikajoella. Noin pariviikkoisen pysähdyksen aikana WWF:n kiljuhanhityöryhmä laskee kiljuhanhet kannan kehityksen arvioimiseksi. Vuosi 2022 on työryhmän 38. tarkkailuvuosi, ja se on maailman pisin, katkeamaton havaintosarja kiljuhanhikannan kehityksestä. Metsähallituksen luontopalvelut ja ympäristöministeriö tukevat tarkkailun toteutusta. Vakioitu kannan seuranta on tärkeää myös käynnissä olevan kansainvälisen kiljuhanhi-LIFE-hankkeen toimenpiteiden vaikutusten mittaamiseksi.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Mr. Bluen muuttoreitti Suomen yli 1.5.2022. Se paikantui yhtäjaksoisessa muuttolennossa aamulla klo 8 Kirkkonummen Sepänkylään, klo 9 Riihimäen Oitin lähelle, klo 10 Päijänteen Virmailanselälle, klo 11 Päijänteen pohjoisosiin lähelle Putkilahtea, klo 12 Äänekosken Suolahden taajaman eteläpuolelle, klo 13 Viitasaaren Saikaansalmelle, klo 14 Haapajärven taajaman eteläpuolelle, klo 15 Pyhäjoen varteen Oulaisten ja Haapaveden puoliväliin, klo 16 Siikajoen Kulonevalle ja klo 17 se oli jo perillä Siikajoen perinteisellä kevätlevähdysalueella.”
Kriittiset pesimävuodet käsillä
Kiljuhanhi on uhanalaisimpia Pohjoismaissa pesiviä lintulajeja. Pohjolan kiljuhanhikannan vuosikymmeniä jatkunut taantuminen pysähtyi ja kääntyi kasvuun 2010-luvulla, mutta aivan viime vuosina kanta on jälleen taantunut usean huonon pesimävuoden takia. Huonoja pesimäkesiä ei voi sattua liian montaa, sillä se asettaa Pohjolan kiljuhanhikannan jopa välittömän sukupuuton vaaraan.
”Tulevat vuodet ovat kriittisiä Pohjolan kiljuhanhikannan selviytymisen kannalta. Lyhyellä tähtäimellä ratkaisevinta on, saako kanta onnistuneen pesinnän myötä vahvistusta kahden lähes nollavuoden jälkeen. Samaan aikaan on tärkeä turvata kiljuhanhille suotuisat ja turvalliset olosuhteet muuttoreittien varsilla. Muuton aikataulu ja eri levähdysalueiden merkitys ovat nopeassa muutoksessa ilmastonmuutoksen myötä. Osana kiljuhanhi-LIFE-hanketta muun muassa koulutamme uusia ihmisiä kiljuhanhien inventointiin ja suojeluun”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.