WWF: Itämerennorpalle ehdotettu metsästyskiintiö on liian suuri – ”Suomi ja Ruotsi ovat vauhdittamassa itämerennorpan uhanalaistumista”
Saaristomeren norppalivestä monille tutuksi tullut itämerennorppa kärsii saimaannorpan tavoin ilmastonmuutoksesta. Maa- ja metsätalousministeriön Perämerelle esittämä metsästyskiintiö on kohtuuttoman suuri itämerennorppakannan kokoon ja sen tulevaisuuden näkymiin nähden.
Maa- ja metsätalousministeriön metsästysvuodelle 2022–2023 esittämä 375 itämerennorpan metsästyskiintiö on liian suuri Perämeren itämerennorppakannan kokoon nähden. Suomen metsästyskiintiön lisäksi Ruotsi on jo sallinut 420 itämerennorpan pyyntikiintiön, joka kohdistuu samaan Perämeren kantaan.
”Kaikkiaan 795 itämerennorpan metsästyskiintiö on kohtuuttoman suuri, kun ottaa huomioon Perämeren itämerennorppakannan koon, ilmastonmuutoksen lajille tuomat uhat sekä maa- ja metsätalousministeriön itse esittämän tavoitteen siitä, että itämerennorppakanta pääsisi levittäytymään uusille alueille”, sanoo WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
”Suomi ja Ruotsi ovat liian suurella metsästyskiintiöllä vauhdittamassa itämerennorpan uhanalaistumista”, Tolvanen sanoo.
WWF:n mukaan kestävä suurin sallittu metsästyskiintiö itämerennorpalle olisi Perämeren-Merenkurkun alueella korkeintaan 150 norppaa, josta olisi vähennettävä mahdolliset vahinkoperusteiset poikkeusluvat sekä muu ihmisen aiheuttama kuolleisuus, eli tietoon tulleet kalanpyydyksiin tai salametsästyksessä kuolleet norpat.
Ilmastonmuutos on suuri uhka itämerennorpalle, jonka pesinnän onnistuminen riippuu jäätilanteesta. Saaristomerellä eläviä itämerennorppia on niin vähän, että ne ovat jo uhattuna, eikä Saaristomerelle myönnetä pyyntilupia. Perämeren jäätilanne on toistaiseksi ollut parempi, mutta ilmastonmuutos uhkaa myös Perämeren norppakantaa.
”Heikentyvä jäätilanne on jo monena talvena haitannut Perämeren norppakannan lisääntymismenestystä ja tulee varmasti tekemään niin myös tulevina talvina yhä useammin. Heikentyvä jäätilanne vaikuttaa myös Perämeren norppakannan koon ja kehityssuunnan arviointiin. Käytännössä emme voi sanoa mitään varmaa Perämeren norppakannan kehityksestä tai edes sen suunnasta vuoden 2013 jälkeen. Tässä tilanteessa on noudatettava varovaisuusperiaatetta”, sanoo Tolvanen.
WWF ehdottaa, että Suomen ja Ruotsin tulisi laatia Perämeren itämerennorppakannan yhteinen hoitosuunnitelma, joka turvaa itämerennorpan säilymisen elinvoimaisena pitkällä tähtäimellä myös lisääntymisolojen heikentyessä. Metsästyskiintiöt molemmissa maissa tulisi jatkossa sopia yhteisen kannanhoitosuunnitelman ja kestävän kokonaiskiintiön pohjalta.
Itämerennorppa on tänä vuonna ollut runsaasti esillä mediassa WWF:n keväällä avaaman Saaristomeren norppaliven ansiosta. Saaristomeren norppalive näytti tänä keväänä ensimmäistä kertaa livekuvaa Saaristomerellä karvaa vaihtavista itämerennorpista. Parhaimmillaan kamerassa näkyi 39 yksilöä samaan aikaan.
”Saaristomeren norppalive keräsi erittäin arvokasta uutta tietoa itämerennorpasta, ja suuri osa norpista saatiin kuvattua yksilöntunnistustutkimusta varten. Lisäksi suuri joukko ihmisiä pääsi kameran kautta tutustumaan itämerennorppaan ja sen kohtaamiin uhkiin”, sanoo Tolvanen.
Auta Itämeri-kummina
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Suojelemme Itämerta ja sen lajeja pitkäjänteisesti sisävesistämme saakka. Sinun tuellasi se on mahdollista.