Nuuskijakoiria, laumanvartijoita ja koalanetsijöitä — ihmisen paras ystävä on korvaamaton apu myös luonnonsuojelussa

1. Nuuskijakoirat torjuvat laitonta villieläinkauppaa

Laiton villieläinkauppa on laittomaan huume- ja asekauppaan verrattavaa järjestelmällistä rikollista toimintaa, jossa liikkuu miljardien eurojen edestä rahaa. Pimeillä markkinoilla myydään muun muassa salametsästämällä hankittua norsunluuta, tiikerinnahkoja ja -hampaita sekä sarvikuonon sarvia. Eksoottisia eläimiä myös pyydystetään elävänä ja myydään lemmikeiksi.

Nuuskijakoirat opetetaan hajunäytteiden avulla tunnistamaan villieläimiä ja niiden osia, ja ne ovat tärkeä apu laittoman villieläinkaupan kitkemisessä. Nuuskijakoirat voivat työskennellä esimerkiksi lentokentillä, satamissa, logistiikkakeskuksissa ja kansallispuistoissa haistellen rahtitavaraa, matkatavaroita ja ajoneuvoja.

Nuuskijakoirien avulla saadaan kiinni salakuljettajia, ja ne lisäävät myös pelkällä läsnäolollaan kiinnijäämisen pelkoa ja ihmisten tietoisuutta laittomasta villieläinkaupasta. WWF tukee nuuskijakoirien koulutusta ja käyttöä useissa maissa, muun muassa Kiinassa, Nepalissa ja Intiassa.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

2. Laumanvartijakoirat auttavat rinnakkaiselossa suurpetojen kanssa

Petoeläinten aiheuttamat vahingot voivat aiheuttaa kitkaa petoalueiden lähellä asuvien ihmisten ja petojen välille, mikä vaikeuttaa niiden suojelua. Petovahinkojen ehkäisy onkin tärkeä osa uhanalaisten petojen suojelutyötä, ja koirilla on tässä tärkeä rooli. Tehtävään koulutetut laumanvartijakoirat voivat suojella karjaa, kuten lampaita tai vuohia, suurpedoilta.

Koiria on käytetty jo pitkään laumanvartijoina eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Mongoliassa laumanvartijakoirien avulla on pyritty ehkäisemään lumileopardien aiheuttamia vahinkoja karjalle ja edistämään näin rinnakkaiseloa uhanalaisen kissaeläimen kanssa. Suomessa laumanvartijakoirat suojelevat karjaa muun muassa sudelta ja ilvekseltä.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Oma lauma on laumanvartijakoiralle kuin perhe, ja se puolustaa sitä hanakasti. Koirat pitävät pedot loitolla haukkumalla, merkkaamalla reviiriään, juoksemalla petoa kohti ja asettamalla itsensä pedon ja karjan väliin.

WWF:n kyselyn mukaan suosituin laumanvartijarotu Suomessa on italialainen Maremmano-abruzzese. Laumanvartijoina käytetään myös muita tehtävään soveltuvia rotuja, kuten pyreneiden mastiffeja. WWF koordinoi Suomessa laumanvartijahanketta, jossa tutkitaan laumanvartijaeläinten käyttöä laidunkarjan suojelussa.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

3. Verraton hajuaisti on avuksi villieläinten jäljittämisessä

Koirien verraton hajuaisti voi olla avuksi monenlaisissa tilanteissa, myös katastrofin sattuessa. Australiassa oli vuosina 2019 ja 2020 poikkeuksellisen laajoja metsäpaloja, jotka olivat kohtalokkaita useille villieläimille, kuten koaloille.

Metsäpalojen jälkeen oli tärkeää saada tietoa palosta selvinneistä koaloista, jotta niiden määrää voitiin arvioida ja koaloja auttaa. Puissa viihtyviä pussieläimiä on vaikea havaita ihmissilmällä, ja avuksi otettiinkin englanninspringerspanielit Taz ja Missy, jotka jäljittävät koaloja etsimällä niiden papanoita maasta.

Spanielikaksikko löysi palaneesta metsästä useita koaloja, ja havaintojen perusteella auttajat osasivat perustaa vesipisteitä alueelle. Vedenpuute on vakava uhka villieläimille metsäpalon jälkeen, ja useat löydetyistä koaloista kärsivät nestehukasta.

Suomessa koirien hajuaistiin perustuvaa lajintunnistustaitoa on hyödynnetty myös vieraspetojen, kuten minkin torjunnassa. Vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta hävittämällä alkuperäisiä lajeja ja köyhdyttämällä elinympäristöjä.