Ruuan hinta jatkaa nousuaan – näillä vinkeillä voit säästää rahaa ja luontoa

Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat olivat heinäkuussa nousseet Tilastokeskuksen mukaan noin 12 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Hintoihin ovat vaikuttaneet muun muassa monia suuria viljantuottajamaita koetellut kuivuus, Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä maatalouden ja elintarviketeollisuuden kustannusten kasvaminen muun muassa energianhinnan nousun seurauksena. 

Kokosimme kolme vinkkiä, joilla säästät sekä luontoa että rahaa. Näiden lisäksi myös ruokahävikin välttäminen kannattaa. Ilmastovaikutuksiltaan kotitalouksien ruokahävikki on vain noin neljä prosenttia ruokavalion päästöistä, mutta kukkarossa haaskatut eurot voivat tuntua enemmän.

1. Korvaa liha ja juusto kasviproteiinilla

Tilastokeskuksen mukaan lihan hinta on noussut vuodentakaiseen nähden merkittävästi: naudanlihan hinta on noussut yli 21 prosenttia, sianlihan noin 19 prosenttia ja siipikarjan noin 17 prosenttia. Kalojen ja äyriäisten hinnat ovat nousseet keskimäärin vielä enemmän. 

Ylen mukaan erityisesti lohen hinta on noussut ennätyksellisen korkeaksi. Ympäristönkään kannalta Norjassa kasvatettu lohi ei ole hyvä vaihtoehto.  

Lohta voi korvata ruokavaliossa suomalaisilla villikaloilla, kuten silakalla, muikulla, ahvenella, hauella tai Suomessa kasvatetulla kirjolohella. Perinteisistä lajeista myös etenkin sisävesien kuha ja siika ovat kestäviä valintoja. Särkikalojen osalta saatavuus on parantunut huomattavasti erilaisten pakaste- ja säilyketuotteiden muodossa, jotka ovat hyviä ja helppoja valintoja. Kalavalinnoissa avuksi kannattaa ottaa myös WWF:n Kalaopas. Se auttaa valitsemaan kalalajit, joiden kannat ovat kestävällä tasolla sekä kertoo, mitä lajeja on hyvä ostaa harkiten tai välttää kokonaan. 

Lihaa kannattaa korvata ympäristöystävällisemmillä kasviproteiineilla. Tilastot eivät kerro niiden hintakehitystä yksityiskohtaisesti, mutta hintahaitarin edullisimmasta päästä löytyvät usein pavut, herneet ja linssit sekä rouheet, kuten soijarouhe ja härkäpapurouhe.

Tuotteiden vertailussa kannattaa muistaa, että esimerkiksi muutama desilitra soijarouhetta riittää proteiinipitoisuudellaan korvaamaan 400 gramman jauhelihapaketin. Suomessa myytävät soijarouheet on yleensä valmistettu eurooppalaisesta soijasta, jonka tuotanto ei ole aiheuttanut metsäkatoa esimerkiksi Etelä-Amerikassa.  

Jos kasviproteiinijalosteiden, kuten Härkiksen ja jauhiksien, hintoja vertaa jauhelihaan, kannattaa muistaa, että niistä ei ruuanlaitossa haihdu samalla tavalla vettä kuin jauhelihasta. Tuotteen kilohinta on siis edullisempi, kuin miltä se kaupassa voi vaikuttaa. Pakkaukset ovat riittoisia ja niistä saa ruokaa usein yllättävän monelle hengelle. 

Juustojen hinnat ovat nousseet noin 20 prosenttia vuoden takaisesta, joten niiden kulutuksen vähentämisestä kiittää kukkaro, mutta myös ympäristö ja terveys. Juusto on suomalaisille suurin kovan rasvan lähde. Kasvipohjaiset juustotuotteet eivät ole edullisia nekään, mutta erilaisia kasvitahnoja ja hummuksia on saatavilla entistä enemmän ja niitä voi tehdä myös itse. 

2. Suosi satokauden kasviksia, hedelmiä ja marjoja 

Hedelmien ja marjojen hinnat ovat nousseet keskimäärin noin 6 prosenttia eli paljon maltillisemmin kuin esimerkiksi juuston tai lihan. Vähiten ovat nousseet omenien sekä pakastettujen hedelmien ja marjojen hinnat.  

Yleensä on hyvä suosia satokauden vihanneksia ja hedelmiä, koska niiden hinnat ovat edullisimmillaan, maku parhaimmillaan ja myös ympäristövaikutukset pienimmillään. Tämä pätee esimerkiksi suomalaisiin kasvihuonetuotteisiin, joiden tuotantoon tarvitaan lämpiminä kuukausina tavallista vähemmän energiaa. Tuoreet kotimaiset vihannekset voivat olla jopa edullisempia kuin ulkomaiset. Myös ulkomaisten tuotteiden satokausiin kannattaa tutustua, sillä etenkin sitrushedelmät ovat herkullisimpia ja halvimpia juuri satokauden aikaan.   

Esimerkiksi nyt elo-lokakuussa satokaudessa ovat kotimaiset marjat, omenat, luumut, fenkoli, härkäpapu, palsternakka ja punajuuri. Lisäksi juurekset ja keräkaali ovat edullisia valintoja. 

Satokauden antimia voi tähän aikaan vuodesta kerätä myös itse. Sienimetsä tarjoilee esimerkiksi kantarelleja, lampaankääpiä ja suppilovahveroita. Ne ovat aloittelevallekin sienestäjälle helposti tunnistettavia ja yleisiä sieniä. Mustikoita ja puolukoita voi kerätä mukavasti retkeillessä metsissä.

3. Keskity kahvissa määrään ja laatuun

Moni kahvinjuoja on huomannutkin tänä vuonna huiman hinnannousun. Kahvin hinta on noussut vuodentakaisesta noin 46 prosenttia. 

Kahvin viljely vaatii paljon maapinta-alaa, ja kasvavan kulutuksen vuoksi viljelmien tieltä raivataan metsää. Kahvittelussa huomiota kannattaa kiinnittää sekä laatuun että määrään. Kahvivalinnoissa on hyvä suosia vastuullisuussertifioitua kahvia. Arvokasta kahvia ei pidä keittää turhaan ja valuttaa viemäristä alas. Pelkästään kotitalouksissa kahvia kaadetaan viemäriin keskimäärin lähes neljä litraa vuodessa.