Lahnasenkosken pato on nyt purettu Hiitolanjoesta – äärimmäisen uhanalainen järvilohi ilmestyi heti padon alta vapautettuun koskeen

Kalat palasivat saman tien

Etelä-Karjalan Hiitolanjoella sijaitseva Lahnasenkosken pato on nyt purettu. Kyseessä on merkittävä teko uhanalaisten vaelluskalojen hyväksi, sillä Hiitolanjoki on tärkeä lisääntymisalue äärimmäisen uhanalaiselle Laatokan järvilohelle ja vaeltavalle järvitaimenelle.

Patojen ja muiden vaellusesteiden purkaminen on tehokasta luonnonsuojelua, mikä havaittiin Lahnasenkoskellakin välittömästi. Suuret järvilohet uivat paikalle ennallistettuun koskeen miltei heti sen jälkeen, kun siihen päästettiin taas vettä.

”Ennallistamistoimenpiteenä padon purku on omassa luokassaan, kun lähdetään parantamaan heikentyneen elinympäristön tilaa. Kyse on yksittäisestä toimenpiteestä, joka tarjoaa välittömiä ja pysyviä positiivisia vaikutuksia luontoon”, kommentoi Sampsa Vilhunen, WWF Suomen ohjelmajohtaja meri- ja sisävesityössä.

Lahnasenkoski on toinen Hiitolanjoesta purettavista padoista. Viime syksynä joesta poistettiin Kangaskosken pato, ja vaelluskalat ovat hyväksyneet myös sen tilalle ennallistetun kosken elinympäristökseen erittäin hyvin. Tutkimukset osoittivat, että välittömästi Kangaskosken padon purun jälkeen sen yläpuolelle rakennettuun koskeen oli saapunut uhanalaisia vaelluskaloja kutemaan. Viime syksyn kutu oli niin onnistunut, että tänä kesänä kosken alueella havaittu poikastiheys oli jopa 200 poikasta per aari. Vastaavia tiheyksiä ei ole mitattu aiemmin mistään muualta Suomesta.

Suuri purkuprojekti – huipennus ensi vuonna

Lahnasenkosken padon purku oli valtava työmaa, sillä kyseessä oli suurehko vesivoimapato. Padon seinämään avattiin kymmeniä metrejä leveä aukko, josta kalat pääsevät kulkemaan. Puretun padon kohdalle syntynyt yli 8 metrin pudotus täytettiin kiviaineksella, josta rakennettiin kaloille kosken pohja. Maa- ja kiviainesta tarvittiin jopa 50 miljoonaa kiloa.

Syksyllä 2023 on vuorossa Hiitolanjoen viimeinen, eli Ritakosken padon purku. Sen poistuttua Hiitolanjoesta muodostuu eteläisen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen upea koskireitti, jonka yhteenlaskettu pudotuskorkeus on jopa 18 metriä. Joesta odotetaankin Rautjärvelle paitsi uhanalaisten vaelluskalojen paratiisia, myös houkuttelevaa matkailu- ja virkistysaluetta paikallisten ja turistien käyttöön.

Hiitolanjoen patojen purku on ollut paikallisten aktiivien pitkäjänteisen työn kohde vuosikymmenien ajan ja monen toimijan yhteistyön tulos. Hanke nytkähti eteenpäin, kun padoista tehtiin kaupat kesällä 2019 usean rahoittajan yhteisvoimin. WWF on hankkeessa mukana yhtenä suurimmistä rahoittajista Lassi Leppisen säätiön WWF:n padonpurkutyölle antaman lahjoituksen turvin.

Keskeisiä toimijoita padon purun eteenpäin viemisessä ovat olleet muun muassa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, Kaakkois-Suomen ELY keskus, Rautjärven kunta, Hiitolanjoki yhdistys ry sekä maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma.

Patojen purkamisesta toivoa vaelluskalakannoille

Ensimmäisen kerran vuosisataan vaelluskaloilla on Suomessa toivoa. Suurin osa alkuperäisistä lohi- ja taimenkannoista ehdittiin kuitenkin jo menettää.

”Olemme tekohengittäneet vaelluskalakantojen rippeitä jokiympäristöissä erilaisin vapaaehtoisin näennäistoimenpitein ja istuttaneet vesistöihimme valtavia määriä laitoskaloja sietämättömin kustannuksin”, sanoo WWF:n Vilhunen.

Energiantuotannon kannalta merkityksettömien patojen purkaminen on osoittautunut parhaaksi keinoksi suojella uhanalaisia vaelluskaloja ja antaa niille mahdollisuus päästä lisääntymään luonnollisesti.

”Padon purkujen tulokset ympäri Suomen ovat olleet valtavan rohkaisevia ja Suomesta on hyvää vauhtia tulossa aiheen suunnan näyttäjä Euroopan tasolla. Tämä ei ole huono juttu siinäkään mielessä, että EU tullee pian vaatimaan jäsenvaltioilta jokivesien ennallistamista”, kommentoi Vilhunen.